Metsähallituksen on luovuttava Aalistunturin alueen hakkuista

Metsähallitus tiedotti 5.1.2023 aloittavansa alkutalven aikana 400 hehtaarin harvennushakkuut Kolarin ja Pellon kuntien rajalla sijaitsevan Aalistunturin eteläpuolisella alueella, jonne on paikallisten toimesta ehdotettu uutta kansallispuistoa. Elokapina ja Luonto-Liiton metsäryhmä vaativat Metsähallitusta luopumaan Aalistunturin alueen hakkuista ja vetoavat ympäristöministeriöön suojeluesityksen käsittelyn nopeuttamiseksi.

Länsi-Lapissa metsien suojelutilanne on nykyisellään huono. Alueella ei ole kansallispuistoja, joilla on merkittävä paikallinen vaikutus myös taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti. Vaikka Lapin maakunnassa on suojeltu verrattain paljon metsää ja muuta luontoa, on suojelu painottunut maakunnan pohjois- ja itäosiin sekä Saamenmaalle. Näiden alueiden suojelulla ei voida korvata metsäluonnon hävittämistä Länsi-Lapissa.

Metsähallitus aikoo aloittaa hakkuut Aalistunturilla, vaikka alueita koskevan suojeluehdotuksen käsittely ympäristöministeriössä on vielä kesken. Metsähallitus tietoisesti murentaa pohjaa kansallispuistoesitykseltä heikentämällä alueen virkistys- ja luontoarvoja hakkuilla. Metsähallituksen käsityksen mukaan metsä on tavallista talousmetsää niin kauan kuin suojelupäätöstä ei ole tehty. Kyseessä on kuitenkin valtion omistama laaja yhtenäinen metsäalue, jossa on tavallisen talousmetsän lisäksi paljon luonnonmetsiä ja uhanalaisia lajeja.

Kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä Suomen metsissä ja uhanalaisten lajien elintila pienenee hälyttävää vauhtia. Vapaaehtoiset kartoittajat ovat löytäneet useita vaarantuneiden ja erittäin uhanalaisten lajien esiintymiä hakattavaksi suunnitelluista metsistä sekä muualta kansallispuistoesityksen alueelta. Näitä lajeja ovat esimerkiksi erityisesti suojeltava lohikääpä sekä lohkokääpä, aarnikaihejäkälä, piilo-orakas, hongantorvijäkälä ja hömötiainen.

Aalistunturilla on sekä kuusi- että mäntymetsää ja useita uhanalaisia luontotyyppejä. Laaja luonnonsuojelualue Aalistunturin alueella helpottaisi lajien siirtymistä pohjoisemmaksi ilmaston kuumentuessa ja auttaisi siten luontoa selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista. Myös luonnonmetsien väliin jäävillä metsäalueilla on olennainen merkitys luontoarvojen turvaamisessa, sillä metsäalueiden pirstoutuminen on vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Jos hakkuut toteutuvat, luontokohteiden yhteydet toisiinsa heikkenevät tai katkeavat.

Suomen hakkuumäärät ovat liian suuria luonnon kantokyvyn ja ilmaston näkökulmasta. Tämän ovat tunnistaneet myös Lapin maakunnan asukkaat, jotka suosittelivat muun muassa maksimihakkuukiintiöitä kansalaisraadissa viime syksynä. Hakkuumääriä tulee vähentää ja luontoa suojella enemmän. Suomi on sekä EU:ssa, että YK:ssa sitoutunut suojelemaan 30% luonnostaan. Oikeudenmukaisinta ja kustannustehokkainta olisi aloittaa suojelutoimet nimenomaan valtion mailta sekä samalla pienentää Metsähallituksen Metsätalous Oy:n tuottovaatimuksia. Valtion metsät ovat kaikkien suomalaisten yhteisiä metsiä, joissa tulee pitkäjänteisesti vaalia luontoa sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja. Suunnitellut hakkuut edistävät lyhytnäköistä luonnon riistämiseen perustuvaa tehometsätaloutta. Kansallispuistoon sijoittaminen taas moninkertaistaisi tulot pitkällä aikavälillä kohonneiden luonto- ja virkistysarvojen tuomien työpaikkojen, yritystoiminnan ja ekosysteemipalveluiden myötä.

Elokapina ja Luonto-Liiton metsäryhmä vaativat Metsähallitusta luopumaan hakkuista Aalistunturin eteläpuolisilla alueilla sekä tekemään oman osansa EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n 30% suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Vetoamme myös Ympäristöministeriöön, jotta se käsittelisi ja hyväksyisi Aalistunturin suojelualueen laajentamisesityksen ripeästi.

Suomi on sitoutunut tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. On törkeää, että tästä huolimatta metsäluontoa heikentäviä hakkuita yhä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisvoimin valtion omistamissa metsissä luontokadosta, hiilinielujen romahtamisesta ja virkistysarvoista piittaamatta.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s