Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan Hukkatila-hackathonin satoa

Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja järjesti 12.-13.5.2022 Hukkatila-hackathonin, jossa haettiin uusia ratkaisuja rakentamisen ohjaamiseksi pois metsäalueilta niin, että jo rakennetut ympäristöt ja tilat tulisivat paremmin hyödynnetyiksi. 

Kampanjan alusta asti olemme tuoneet esiin jo rakennettujen ympäristöjen parempaa hyödyntämistä ratkaisuna, jolla metsää ja luontoarvoja saadaan säästettyä. Haluamme olla edistämässä ratkaisujen ja uusien toimintamallien löytymistä, joten päätimme järjestää aiheen problematiikkaan pureutuvan hackathonin, johon kutsuimme mukaan mahdollisimman laaja-alaisen edustuksen eri alojen asiantuntijoita. 

Hukkatila-hackathonin järjestäminen on ollut pitkä ja antoisa projekti. Suunnittelu ja osallistujien kontaktointi aloitettiin vuoden 2022 alussa. Maaliskuussa kokoonnuimme hackathoniin osallistumisesta kiinnostuneiden kanssa etänä esitapaamiseen pohtimaan, millaista problematiikkaa kaupungin hukkatilojen parempaan hyödyntämiseen liittyy. Mukana keskustelemassa ja osaamistaan jakamassa oli niin liike-elämän edustajia kuin tutkijoita ja kuntapäättäjiäkin. 

Tunnistimme esitapaamisessa hukkatiloiksi muun muassa tyhjät ja vajaakäytössä olevat toimitilat, väljästi rakennetut teollisuusalueet sekä asemien ja moottoriteiden varret. Ratkaisuiksi pohdittiin käyttötarkoitusmuutosten helpottamista, toimitila-analyysien tekemistä, vertikaalista lisärakentamista, hukkatilojen käyttöön liittyvän yritystoiminnan kannattavuuden parantamista ja kokonaisvaltaisempaa yhteiskuntasuunnittelua. Tältä pohjalta lähdimme järjestämään hackathonia, joka suomentuu parhaiten (eli ei kovin ketterästi) tiimityönä toteutettavaksi ongelmanratkaisutyöpajaksi tai aivoriiheksi.

Osallistujien kiinnostusten mukaan tiimien aiheiksi valikoituivat vertikaalinen lisärakentaminen, teollisuusalueiden täydennysrakentaminen sekä” Case Malminkartanon Kartanonmetsä – miten toteuttaa rakennustavoitteet rakentamatta lainkaan metsään?”. Aiheita työstettiin työryhmittäin konkreettisiksi ratkaisuiksi toukokuussa järjestetyssä varsinaisessa Hukkatila-hackathonissa. Peruuntumisista johtuen teollisuusalueiden täydennysrakentaminen jäi aiheista pois.

Maltillisen vertikaalisen lisärakentamisen potentiaali 1960-70-luvun lähiöissä

Vertikaalisen rakentamisen mahdollisuuksia olivat pohtimassa arkkitehti Arto Harjunpää, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoissuunnittelija Elise Järvenpää, korjausrakentamiseen erikoistuneen rakennusyhtiö Constin muotoilu- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Vierula sekä Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (kok) Katri Penttinen.

Ryhmä keskittyi ideoinnissaan tarkastelemaan vertikaalista rakentamista taloyhtiöiden näkökulmasta, mikä tuottikin ilahduttavan konkreettisen ratkaisuehdotuksen. Ehdotuksen keskiössä ovat 1960-70-luvulla rakennetut tasakattoiset matalat kerrostalot ja niiden korottaminen 1-3 lisäkerroksella mahdollisuuksien mukaan. Tätä lisärakentamisen muotoa halutaan ehdotuksessa tuoda helpommin lähestyttäväksi vaihtoehdoksi kehittämällä siihen liittyviä käytänteitä ja luomalla yhtenäinen konsepti, joka on taloyhtiölle selkeä ja houkutteleva. 

Tiimi näki vertikaalisen lisärakentamisen potentiaalin merkittävänä, sillä Helsingissä on paljon 1960-70-luvulla rakennettuja alueita, joissa on mahdollisuuksia tällaiseen korotusrakentamiseen.  Vertikaalisesta lisärakentamisesta on Helsingissä yksittäisiä onnistuneita esimerkkejä muun muassa Lauttasaaressa, Kulosaaressa, Herttoniemessä ja Myllypurossa. Tiimin esittämässä ratkaisuehdotuksessa korostetaan sitä, kuinka korotusrakentaminen tulisi saada yksittäisten taloyhtiöiden varassa toteutuneista hankkeista yleisempään käyttöön esimerkiksi tietoa tarjoamalla ja prosessia sujuvoittamalla. Tiimi totesi, että nykyisellään vertikaalisen lisärakentamisen konsepti, prosessi ja suunnitelmat ovat hajanaisia ja asia näyttäytyy toimijoille epämääräisenä ja hankalana. Epäiltiin myös, että visio puuttuu.

Prosessin nopeuttaminen ja sujuvoittaminen kaupungin ja viranomaisten suunnalta nähtiin olennaisena tavoiteltavana parannuksena, jolla saataisiin lisäkerrosten rakentaminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi taloyhtiön näkökulmasta. Olisi tärkeää luoda yhteinen visio ja avoin suunnitteluprosessi sekä tarkastella yksittäisten taloyhtiöiden sijaan kokonaisia asemakaavoja ja alueita vertikaalisen lisärakentamisen näkökulmasta. Kaupungilla on tässä mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli ja tehdä vaihtoehtoa tutuksi kentän toimijoille. Nykyisellään projekti on yksittäisen taloyhtiön varassa ja siinä nähdään myös taloudellisia riskejä. Tiimi pohtikin myös taloudellisten kannustimien roolia ja mahdollisuuksia.

Huomionarvoista tässä ratkaisuehdotuksessa on se, millainen potentiaali suhteellisen pienillä kerroskorotuksilla on. Korkeasta rakentamisesta puhutaan paljon kaupunkisuunnittelun ja maankäytön yhteydessä, ja se herättää usein paljon vastustusta. Tällöin kuitenkin usein puhutaan huomattavan korkeasta rakentamisesta. Tiimin ehdotus 1-3 lisäkerroksen korotuksista on varsin maltillinen muutos maisemassa, mutta kumuloituessaan useampaan lähiöön se toisi huomattavan määrän asuntoja. Tiimin arvion mukaan kerroskorotukset voisivat myös lisätä alueiden haluttavuutta ja elävöittää miljöötä. 

Ihannetilaksi tiimi visioi tasapainoista kaupunkikuvaa ja ehyttä kokonaisuutta, jossa kerroksellisuus toteutuu vanhaa ja uutta yhdistelemällä – rakennusten ja ympäristöjen kudelmana, johon rakennetaan kerroksia vanhaa kunnioittaen, säästetään arvokkaat luontoalueet ja huomioidaan alueiden ominaispiirteet.

Malminkartanon uudistaminen Kartanonmetsän arvo huomioiden

Malminkartanon Kartanonmetsää säästäviä rakentamisvaihtoehtoja tutkivat Laura Costadone ja Leena Kopperoinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE),  kaupungin varavaltuutettu (vihr) ja maankäytön suunnittelun tohtorikoulutettava Saana Rossi sekä Panu Savolainen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.

He perehtyivät ajankohtaiseen Malminkartanon Kartanonmetsän tapaukseen, jossa 15 hehtaarin kokoiseen luonnonmetsään on suunniteltu mittavaa uudisrakentamista. Metsäalueen omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Sponda, eikä siellä ole tehty luontoarvojen kartoituksia. Helsingin kaupunki on valmistelemassa Malminkartanon alueen suunnitteluperiaatteita. Metsään sijoittuvien uudisrakennusten osalta on kuitenkin jo käyty arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajatyö Latvus oli hackathon-tiimin tarkasteltavana. 

Tiimi toteaa voittajatyön vähentävän metsäaluetta merkittävästi, luovan kovaa käyttöpainetta jäljelle jäävälle metsäalueelle, katkaisevan ekologisen yhteyden muihin viheralueisiin metsän molemmissa päissä sekä lisäävän metsään reunavyöhykettä, mikä heikentää metsän luontoarvoja. Lisäksi suunnitelman rakennusten todetaan olevan matalia ja laajalle leviäviä.

Tiimi löysi metsän ympäriltä parkkipaikkoja, joille voisi rakentaa, sekä aseman lähellä olevia taloja, joissa voisi olla potentiaalia kerroskorotuksiin. Ehdotuksessa korostetaan jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä rakentamisessa. Tiimi listaa ihannetilaksi sen, että EU:n biodiversiteettistrategiaan ja maankäytön strategiaan mukaudutaan, rakentamisen negatiiviset ulkoisvaikutukset minimoidaan rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä. Myös metsän tarjoamien ekosysteemipalvelujen ja hyötyjen arvostaminen nähdään tärkeänä. Pääsyä Kartanonmetsään halutaan parantaa virkistyskäyttöä ajatellen ja sen luonnon monimuotoisuuden tukemiseen toivotaan resursseja.

Tiimi ehdottaa, että voittajatyön elementtejä voidaan metsän sijaan hyödyntää ja toteuttaa muualla Malminkartanon alueella. Voittajatyössä nähdään potentiaalia asemanseudun kohentamiseen liittyen, kunhan rakennukset sijoitetaan muualle kuin metsään.

Ehdotuksen esittelyn yhteydessä heräsi keskustelua siitä, voisiko Malminkartanosta kaupunkiuudistuskohteena tehdä esimerkkikohteen ekologisesti kestävästi suunnitellusta alueesta. Aikanaan Malminkartano edusti kokeilevaa kaupunkisuunnittelua, jonka tuloksena alue on esimerkiksi suunniteltu kävelijöitä ajatellen niin, että autotiet ympäröivät aluetta keskiaikaisen kaupunginmuurin tavoin. Myös sekoittunut kaupunkirakenne ja mahdollisuudet kaupunkiviljelyyn ovat alueen vahvuus lähiluonnon lisäksi – tätä linjaa jatkamalla alueella on potentiaalia uudistusten yhteydessä profiloitua kestävästi suunniteltuna kaupunginosana.

Mitä seuraavaksi?

Kesän ja syksyn aikana Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja yhteistyössä hackathon-tiimien kanssa edistää ehdotusten etenemistä käytäntöön muun muassa viestimällä niistä kaupungin suuntaan.

Suunnitelmissa on jatkaa hackathoneja syksyllä.

Kiitos kaikille tähän mennessä osallistuneille hyvästä yhteistyöstä! 

31.5.2022

Aino Juvonen

Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja

kampanjakoordinaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s