Kartanonmetsä haltuun – kuvareportaasi

Teksti ja kuvat: Emilia Pippola

Lauantaina 28.2.2015 käynnistyi Luonto-Liiton valtakunnallinen Lähimetsät haltuun! -kampanja. Helsingissä avajaispäivää juhlistettiin ottamalla Kartanonmetsä haltuun kaikenikäisten luontotapahtumassa. Kartanonmetsä on upea lähimetsä Malminkartanon juna-aseman päällä. Sitä, kuten monta muutakin lähimetsää, uhkaa kaavoitus. Lisää kuvia Kartanonmetsän metsäalueelta löytyy täältä. Lisätietoa metsästä löytyy Villi Stadi -sivuston kohdekuvauksesta.

Alla muutamia otoksia Kartanonmetsän tapahtumasta:

Kalevalan päivän kunniaksi itsensä pystyi kuvauttamaan avohakkuuta surevana Kullervona.
Kalevalan päivän kunniaksi itsensä pystyi kuvauttamaan avohakkuuta surevana Kullervona.
Pieni Kullervo.
Pieni Kullervo.
Eväät maistuivat metsässä.
Eväät maistuivat metsässä.

kartanonmetsa_haltuun_08

Kuuma mehu lämmitti osallistujia.
Kuuma mehu lämmitti osallistujia.
Paikalla oli monenikäisiä - aina perheiden pienimmistä lähtien.
Paikalla oli monenikäisiä – aina perheiden pienimmistä lähtien.
Puukehyksillä sai ottaa kuvia eri kohteista. Tässä omakuva.
Puukehyksillä sai ottaa kuvia eri kohteista. Tässä omakuva.
Sammal "valokuvassa".
Sammal ”valokuvassa”.
Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander avasi tapahtuman.
Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander avasi tapahtuman.
Mikko Strahlendorff Malminkartanon Asukasyhdistyksestä esitteli alueen kaavaluonnosta.
Mikko Strahlendorff Malminkartanon Asukasyhdistyksestä esitteli alueen kaavaluonnosta.
Lähimetsät ovat perheille tärkeitä ulkolu- ja leikkipaikkoja.
Lähimetsät ovat perheille tärkeitä ulkolu- ja leikkipaikkoja.
Osallistujat valmiina luonto- ja satupoluille sekä tarinankodan satuihin.
Osallistujat valmiina luonto- ja satupoluille sekä tarinankodan satuihin.
Paikalla oli yksi kampanjan suojelijoista Mikko ”Peltsi” Peltola.
Paikalla oli yksi kampanjan suojelijoista Mikko ”Peltsi” Peltola.
Kiertävän Luontokoulu Naakan Milla Tuormaa johdatti lapset luontopolulle. Matka alkoi silmät sidottuina.
Kiertävän Luontokoulu Naakan Milla Tuormaa johdatti lapset luontopolulle. Matka alkoi silmät sidottuina.

kartanonmetsa_haltuun_17

kartanonmetsa_haltuun_15
Kartanonmetsä haltuun!

Lähimetsät haltuun! -kampanja edistää lähimetsien suojelua sekä nostaa esiin lähimetsien tärkeyttä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ollaan enemmän metsissä ja otetaan ne haltuun!

Lähimetsämanifesti

Teksti: Hanna Savisaari

Valta kuntien omistamia lähimetsiä koskevista päätöksistä on annettava niille, joita ne koskevat. Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja vaatii aidosti avointa ja osallistavaa päätöksentekoa lähimetsiä koskeviin kysymyksiin.
Lähimetsät ovat meidän virkistäytymisen, liikkumisen ja hiljaa olemisen paikkojamme. Emme suostu luovuttamaan niitä hakkuille tai rakentamiselle.

Lähimetsien itseisarvo luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen elämän säilyttäjinä on tunnustettava. Lähimetsiä ei saa kaventaa ja pilkkoa. Niitä ei tule kohdella hyödyntämättömänä tonttimaana tai raaka-ainevarastona rakentamisen ja näköalattoman tehometsätalouden nimissä.

Lähimetsät ovat lähellä taajamia sijaitsevia, helposti saavutettavissa olevia metsäalueita. Niillä on merkitystä paitsi seudun asukkaiden virkistäytymisen paikkoina myös metsälajien elinympäristöinä. Asutuksen puristuksessa pienetkin metsät ovat tärkeitä ulkoilualueita ja vihreitä väyliä suurempien metsäalueiden välillä.

Luonnossa liikkuminen tekee ihmisille hyvää: jo kymmenen minuuttia metsässä alentaa verenpainetta ja vähentää negatiivisia tunteita. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaatii, että metsää on oltava kaikkien ulottuvilla ja saavutettavissa ilman omaa autoa.

Metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja suojavyöhykkeinä sekä sitovat sadevesiä. Puolet Suomen uhanalaisista eliölajeista tarvitsee metsää, ja niiden ahdingon syynä on metsätalous.

Vain noin kolmannes kuntien omistamista metsistä on kaavassa merkitty ulkoilu- ja virkistysalueiksi, eivätkä niistäkään kaikki ole turvassa rajuilta maiseman muutoksilta. Kasvavissa kaupungeissa lähimetsiä uhkaa eniten rakentaminen. Kun kaavoittaja hakee vapaita maa-alueita kaupungin mailta, houkutus nakertaa lähimetsien laitoja on suuri. Pienemmissä kunnissa päättäjiä vaivaa vanhakantainen talousmetsäajattelu. Kauempana taajamista sijaitsevia metsiä hoidetaan usein kuin talousmetsää, vaikka ne olisi kaavassa merkitty virkistysalueiksi. Käytännössä viheralueiden pienipiirteinen metsätalous aiheuttaa kunnalle usein enemmän menoja kuin tuloja.

Esimerkkejä uhanalaisista lähimetsistä löytyy lähes kaikista kaupungeista. Virkistysmetsää on suunniteltu tuhansien ihmisten asuinalueeksi esimerkiksi Helsingin Meri-Rastilassa ja Vartiosaaressa asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Oulun kaupungin omistama Sanginjoen ulkoilumetsä ei ole turvassa hakkuilta, vaikka paikalliset ovat vaatineet sen suojelua vuosien ajan. Suojassa eivät ole myöskään esimerkiksi Tampereen Kauppi-Niihama, Kuopion Puijo, Jyväskylän Kortepohja, Vaasan Mustikkamaa.

Useimmiten samalla alueella on mahdollista turvata sekä virkistys- että luontoarvot. Silloin metsää ei hoideta puuntuoton nimissä. Hallitun hoitamattomuuden periaate toimisikin hyvin lähimetsissä. Ulkoilureittejä on hyvä rakentaa ja ylläpitää harkitusti niin, että metsä tulisi kaikkien ulottuville. Reittien varrelta on mahdollista kaataa yksittäisiä vaarallisina pidettyjä puita, kunhan ne jätetään metsään maalahopuiksi. Luonnoltaan arvokkaimmat alueet jätetään kokonaan koskemattomiksi ja kulkureittejä ohjataan rajatuille alueille kulumisen välttämiseksi.

Lähimetsien rahassa mittaamattomat arvot on tunnustettava suunnittelussa. Metsiä on suojeltava marjastajille, sienestäjille, ulkoilijoille, seikkailijoille, rauhoittujille ja niille lukemattomille eliölajeille ja elinympäristöille, joista elävä metsä muodostuu. Lähimetsät ovat arvokkaimpia sellaisenaan, metsinä.

Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja käynnistyy lauantaina 28. helmikuuta kaavoituksen ja hakkuiden uhkaamissa lähimetsissä seitsemällä paikkakunnalla ympäri maata. Avajaisia vietetään Helsingissä Malminkartanon Kartanonmetsässä, Joensuussa Kanervalan ulkoilumetsässä, Jyväskylässä Laajavuoren Kortemäessä ja Tampereella Kaupin kansanpuiston metsässä. Oulussa hiihdetään Hietasaareen ja Vaasassa retkeillään Vaskiluodossa. Turussa nostetaan malja lähimetsille.

Lähimetsät haltuun! on Luonto-Liiton valtakunnallinen kampanja, jolla nostetaan esiin lähimetsien tärkeyttä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille sekä kannustetaan ihmisiä viettämään enemmän aikaa metsässä. Kampanjan tavoitteena on edistää kaupunkien ja kuntien omistamien lähimetsien suojelua.

lahimetsat.fi

#lahimetsat

Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginvaltuusto!

Teksti: Lauri Kajander
Kuvat: Luonto-Liiton metsäryhmä

Päätös Helsingin upean Meri-Rastilan rantametsän kohtalosta etenee kaupunginvaltuuston äänestykseen keskiviikkona 11.12.2013. Metsää uhkaa kaavoittaminen kerrostaloalueeksi. Metsän kohtaloa ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu, sillä säilyttämistä ja tuhoamista kannattavia poliitikkoja on suurin piirtein saman verran.

***********
MERI-RASTILAN METSÄN KOHTALOSTA PÄÄTETÄÄN KESKIVIIKKONA

11.12.2013

Metsän puolustajat kokoontuvat vastaanottamaan valtuutettuja

klo 14.30 Aleksanterinkatu 20:n edustalle.

Tervetuloa mukaan muistuttamaan metsän merkityksestä!

Valtuuston kokous alkaa klo 16 ja on yleisölle avoin.

 ***********

LOPULLISEN POLIITTISEN PÄÄTÖKSEN TEKEE VALTUUSTO

11.12.2013

Vielä ei ole myöhäistä vaikuttaa!

Kerro mielipiteesi valtuutetuille ja allekirjoita adressi!

Valtuutettujen yhteystiedot pdf-tiedostona täällä.

***********

20131123_1245-27_220

******

Toistaiseksi Meri-Rastilan metsän tuhohanke on edennyt seuraavasti:

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013:

metsä hävisi äänin 4-5

metsän puolella 2 vihr + 1 vas + 1 sd

metsää vastaan 3 kok + 1 sd + 1 ps

 ******

Kaupunginhallitus 25.11.2013:

metsä hävisi äänin 6-9

metsän puolella 4 vihr + 1 vas + 1 ps

metsää vastaan 5 kok + 3 sd + 1 rkp

******

Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska…

  • se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
  • monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
  • metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
  • koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
  • monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
  • alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
  • metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
  • laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

20131123_1400-31_291

Luonto-Liitto järjesti yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa lauantaina 23.11. metsässä 70 hengen voimin tempauksen, jossa merkittiin kaavan uhkaama alue nauhoilla ja kantaa ottavilla kylteillä. Kuvia tapahtumasta LUPin blogissa.

LINKKEJÄ:

– Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet linkkinä kaupungin sivulle tai pdf-tiedostona

Vetoomus Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta

– Lisää Helsingin metsien merkityksestä: https://metsablogi.wordpress.com/2013/10/10/3233/

– Luonto-Liiton ja Tringan esitys Meri-Rastilan metsän suojelemiseksi

Luonto-Liiton ja asukkaiden tempaus Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013 sekä video tempauksesta.

Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginhallitus!

Teksti: Lauri Kajander
Helsingin upean Meri-Rastilan rantametsän kohtalosta päätetään kaupunginhallituksessa maanantaina 25.11.2013 (asia jäi viikoksi pöydälle 18.11 kokouksessa). Metsää uhkaa kaavoittaminen kerrostaloalueeksi. Metsän kohtaloa ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu, sillä säilyttämistä ja tuhoamista kannattavia poliitikkoja on suurin piirtein saman verran.

Luonto-Liitto järjesti yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa lauantaina 23.11. metsässä 70 hengen voimin tempauksen, jossa merkittiin kaavan uhkaama alue nauhoilla ja kantaa ottavilla kylteillä. Kuvia tapahtumasta LUPin blogissa: http://www.luppi.fi/kannanotot/meri-rastilassa-lopun-ajat-kasilla-katso-kuvat-asukkaiden-tempauksesta/

Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen
Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen
Kaupunginhallituksen jäsenet vastasivat Luonto-Liiton 11.11. lähetettyyn kyselyyn seuraavasti (vihreiltä ei kysytty, koska he tiedottivat aiemmin olevansa metsän säästämisen puolella):
  • Rakentamista kannattavat: Lasse Männistö (kok), Osku Pajamäki (sdp) ja Pilvi Torsti (sdp)
  • Metsän säilyttämistä kannattavat: Sirpa Puhakka (vas), Emma Kari (vihr), Tuuli Kousa (vihr), Hannu Oskala (vihr), Erkki Perälä (vihr)
  • Kanta avoin: Marcus Rantala (rkp)
  • Ei vastausta: Tatu Rauhamäki (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Arja Karhuvaara (kok), Tarja Tenkula (sdp), Jussi Halla-aho (ps)

NYT TARVITAAN AKTIIVISTA ASUKASPALAUTETTA PÄÄTTÄJILLE!

Jos haluat säilyttää yhden Helsingin hienoimmista lähiluontoalueista, kerro se kaupunginhallitukselle ja lähetä sähköpostia. Kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten sähköpostiosoitteet on koottu alla olevaan taulukkoon.
JÄSENET:
Rauhamäki, Tatu kok tatu.rauhamaki (a) valtuusto.hel.fi
Hakola, Juha kok juha.hakola (a) juhahakola.fi
Männistö, Lasse kok lasse.mannisto (a) eduskunta.fi
Rissanen, Laura kok laura.rissanen (a) iki.fi
Karhuvaara, Arja kok arja.karhuvaara (a) valtuusto.hel.fi
Kari, Emma vihr emma.kari (a) vihreat.fi
Kousa, Tuuli vihr tuuli.kousa (a) vihreat.fi
Oskala, Hannu vihr hannu.oskala (a) vihreat.fi
Perälä, Erkki vihr info (a) erkkiperala.fi
Pajamäki, Osku sd osku.pajamaki (a) filmiteollisuus.fi
Tenkula, Tarja sd tarjatenkulavaltuusto (a) gmail.com
Torsti, Pilvi sd pilvitorstivaltuusto (a) gmail.com
Puhakka, Sirpa vas sirpa.puhakka (a) pp2.inet.fi
Halla-aho, Jussi ps jussi.halla-aho (a) eduskunta.fi
Rantala, Marcus rkp marcus.rantala (a) gmail.com
VARAJÄSENET:
Urho, Ulla-Marja kok ulla.urho (a) kolumbus.fi
Muurinen, Seija kok seija.muurinen (a) kolumbus.fi
Kolbe, Laura kesk laura.kolbe (a) helsinki.fi
Nieminen, Jarmo kok jarmo.nieminen (a) santahamina.fi
Koskinen, Kauko kok kauko (a) kaukokoskinen.fi
Rantanen, Tuomas vihr tuomas.rantanen (a) voima.fi
Hamid, Jasmin vihr jasmin (a) jasminhamid.fi
Chydenius, Jussi vihr jussi.chydenius (a) gmail.com
Kivekäs, Otso vihr otso.kivekas (a) iki.fi
Castén, Nina sd nina.casten (a) gmail.com
Kurttila, Tuomas sd tuomas.kurttila (a) gmail.com
Bergholm, Jorma sd jorma.bergholm (a) paasitorni.fi
Koivulaakso, Dan vas dan.koivulaakso (a) gmail.com
Xia, Belle Selene ps selene.xia (a) iki.fi
Månsson, Björn rkp bjorn.mansson (a) kolumbus.fi
Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska…

  • se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
  • monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
  • metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
  • koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
  • monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
  • alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
  • metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
  • laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

Marraskuun metsä – Hietasaari

Teksti ja kuvat:  Kirsi Eskelinen

Minulle merkityksellinen ja tärkeä metsä alkaa melkein kotioveltani Oulun Hietasaaressa. Se on metsä, jossa olen käynyt ehkä eniten elämässäni – monesti useita kertoja päivässä. Jos minun pitäisi kertoa, millaista metsää arvostan eniten, kuvailisin luultavasti Lapin vanhoja männiköitä tai Venäjän Karjalan ikimetsiä. Se, että metsä on ihan vieressä ja tulee tutuksi koiran ja ystävien kanssa siellä kulkiessa, tekee tästä metsästä kuitenkin tällä hetkellä tärkeimmän metsäni. On myös hienoa voida nähdä sama metsä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina sekä erilaisilla säillä.

Pieniläpimittaista lahopuuta Hietasaaressa.

Lähimetsäni ei ole järin vanhaa, ehkä pääosin viisikymmenvuotiasta. Silti siellä on siellä täällä monisatavuotisia kilpikaarnamäntyjä ja vanhoja kuusia muistona menneistä pihapiireistä. Metsää halkovat pienet, umpeutumassa olevat ojat ja paikoin tuskastuttavan tasarakenteisena kasvava männikkö kielivät suuren osan metsästä olleen taannoin peltoa. Näkymä ei kuitenkaan ole tavanomaisesta talousmetsästä, vaan useat männyt kasvavat oikukkaasti vinkuraan ja paikoin lehtipuiden suuri osuus elävöittää maisemaa. Saniaiset viihtyvät täällä hyvin, ja pohjakerros onkin valtaosin lehtomaista. Merenrantaa lähestyttäessä lisääntyy suolajisto, ja rannan tuntumassa on leveä luhtainen vyöhyke. Maannousemametsä on toistaiseksi saanut kehittyä rauhassa, vaikka raivattu hiekkaranta ja hotelli ovatkin vain kilometrin päässä. Ympäröivä meri ja jokisuisto tuovat metsään oman tunnelmansa.

Talvella liikun pääosin suksilla, ja matka jatkuu sujuvasti metsästä meren ja saarta halkovan salmen jäälle. On hauskaa, kun talvella pääsee aivan eri reittejä kuin kesäaikaan, ja osa metsää halkovista pikkuteistä teistä jätetään auraamatta. Ne kapenevat talven mittaan ensi poluiksi, ja lopulta niistä tulee hiihtolatuja.

Syysmyrskyn tekemä konkelo.

Erityistä lähimetsässäni on se, etten juuri ajattele lajistoa, metsätyyppejä tai METSO-kriteerejä siellä kulkiessani, enkä ole selvillä metsään suunnitelluista toimenpiteistä. Välillä toki väistämättä huomaa jotakin erityistä, kuten lehtikuusen tai tammen. Onpa rantaruovikossa tullut vastaan supikoirakin ja parin viime viikon ajan lähimetsässäni on kuulemma liikuskellut myös muutama peura! Ihmettelen kovasti, kuinka ne ovat tiensä lähes ydinkeskustan viereiseen saareen löytäneet.

Tänä syksynä myrsky teki lähimetsässäni paljon tuulenkaatoja. Oli onnellinen, kun lähinnä ohuista rungoista koostuva lahopuusto sai järeämpää täydennystä. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, kun kaupunki korjautti tuulenkaadot pois. Olin ehkä vihaisempi ja surullisempi kuin minkään näkemäni vanhan metsän hakkuuta todistaessa. Mietin, olisiko pitänyt yrittää reagoida asiaan heti tuulenkaatojen synnyttyä ja vedota kaupunkia pitäytymään toimenpiteistä- vai olisiko se vain vauhdittanut korjuuta kuten aluksi epäilin. Muutama tuulenkaato kuitenkin jäi rikastuttamaan Hietasaaren metsäluontoa. Päätin sittenkin perehtyä alueen metsänkäyttösuunnitelmaan ja yrittää jatkossa olla tilanteen tasalla ja vaikuttaa metsän luonnontilaistumisen edistämiseksi. Toivon kuitenkin, että pystyn jatkossakin tekemään ennen kaikkea elämyksellisiä, arkisia retkiä lähimetsääni.

Vanha mänty polunvarressa

Kirjoitus on osa Kuukauden metsä -juttusarjaa, jossa ihmiset esittelevät itselleen merkityksellisiä metsiä. Jos haluaisit esitellä metsäblogissa metsän, joka on tavalla tai toisella sinulle tärkeä, lue tarkemmat ohjeet täältä.