Kerää koko sarja: Helsingin hienoimmat metsät

Teksti ja kuvat: Kaisa Illukka

Helsingin arvometsiä kartalla
Helsingin arvometsiä kartalla

Jotkut harrastavat matkakohteittensa merkkaamista nuppineulalla (maailman)kartalle. Kun näin Helsingin arvometsät* -kartan, ajattelin tehdä siitä samanlaisen: näkisin missä olen käynyt ja minne voisin mennä seuraavaksi. (Laitoin neulat ensin niihin vihreisiin suojeluesityskohteisiin, joissa olen käynyt.) Tämä auttaisi ohjaamaan myös urbaaneja tuttavia uusiin paikkoihin: aina silloin tällöin kysellään, missä muualla olisi hienoja päiväretkipaikkoja kuin tutuissa merenrantakohteissa tai keskuspuistossa.

Vanhankaupunginlahti
Vanhankaupunginlahti

Voi myös ajatella, että lähimetsien tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja kansalaistaitoihin, tai yksinkertaisesti on vain kiva tuntea kotipaikkansa luonnonmaisemat ja lajiyhteisöt; liittää ne omaan paikkaidentiteettiinsä ja elinpiiriinsä kaiken kulttuurisen mujun rinnalla. Ne ovat minulle myös keskeinen ns. kuntapalvelu: arvostan hienoina säilyneitä metsiä siinä missä toimivaa terveyskeskustakin. (Molemmat tärkeitä henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle.)

Laajasalo
Laajasalo. ”Kentälle vain peliluvalla.”

Lähiluontosuhteen vaalimiselle on muitakin syitä. Kaupungissa eli voimakkaasti rakennetussa ympäristössä asuessaan on tärkeää pitää yllä suhdetta johonkin, mikä ei ole ihmisen tekemää, vaan joka elelee ja muuttuu jotakuinkin omilla ehdoillaan ja prosessiensa mukaan. Tavallaan jatkuva muistutus siitä, että on täällä muitakin. Koska kaavoitus- ja toimintapäätösten seuraaminen tai niihin vaikuttaminen tuntuu monesta hankalalta ja vieraalta, ei aina tiedosteta (tarpeeksi ajoissa), mikä valtava paine rauhassa elelleitä, suojelemattomia kaupunkimetsiä uhkaa: paitsi rakentaminen, myös jatkuva ”siistiminen” ja puistouttaminen. Ei ehkä anneta arvoa ekologisesti tärkeille seikoille kuten monilajisuudelle ja eri-ikäisyydelle, vaan metsäalueen tulee näyttää ihmismakuun väljältä, valoisalta ja ”turvalliselta”.

Munkkivuori
Munkkivuori

Lähimetsät haltuun -kampanja on mielestäni myös tarpeellista demokratiatyötä: puolustetaan paitsi toisten lajien olemassaolon oikeutta, myös ihmisten oikeutta lähimetsiinsä: kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä kokemaan elämyksiä kaukaisemmissa wau-luontokohteissa tai edes kansallispuistoissa. On tärkeää, että monimuotoista luontoa löytyisi myös lähempää, jopa osana arkiympyröitämme (vaikka on myös lajeja, jotka eivät niinkään välitä läheisestä rinnakkainelosta ihmiskulttuurin kanssa, siksi niille on turvattava toisenlaisia alueita).

Seuraavaksi paikkaan omaa metsäsivistysaukkoani menemällä Mustavuoren lehtoon, jota sielläpäin asuva ystäväni kutsuu hauskasti ”eurooppalaistyyppiseksi” metsäksi.

Malminkartano
Malminkartano
Jollas
Jollas

* Tämä selvitys on esitys kaupungin päättäjille näiden alueiden lajiston ja ekosysteemin turvaamiseksi, metsillä on siis erityistä ekologista arvoa. Monille arvokasta voi olla myös metsään liittyvä kulttuurihistoria, muistot ja virkistysarvot.

Lähimetsämanifesti

Teksti: Hanna Savisaari

Valta kuntien omistamia lähimetsiä koskevista päätöksistä on annettava niille, joita ne koskevat. Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja vaatii aidosti avointa ja osallistavaa päätöksentekoa lähimetsiä koskeviin kysymyksiin.
Lähimetsät ovat meidän virkistäytymisen, liikkumisen ja hiljaa olemisen paikkojamme. Emme suostu luovuttamaan niitä hakkuille tai rakentamiselle.

Lähimetsien itseisarvo luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen elämän säilyttäjinä on tunnustettava. Lähimetsiä ei saa kaventaa ja pilkkoa. Niitä ei tule kohdella hyödyntämättömänä tonttimaana tai raaka-ainevarastona rakentamisen ja näköalattoman tehometsätalouden nimissä.

Lähimetsät ovat lähellä taajamia sijaitsevia, helposti saavutettavissa olevia metsäalueita. Niillä on merkitystä paitsi seudun asukkaiden virkistäytymisen paikkoina myös metsälajien elinympäristöinä. Asutuksen puristuksessa pienetkin metsät ovat tärkeitä ulkoilualueita ja vihreitä väyliä suurempien metsäalueiden välillä.

Luonnossa liikkuminen tekee ihmisille hyvää: jo kymmenen minuuttia metsässä alentaa verenpainetta ja vähentää negatiivisia tunteita. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaatii, että metsää on oltava kaikkien ulottuvilla ja saavutettavissa ilman omaa autoa.

Metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja suojavyöhykkeinä sekä sitovat sadevesiä. Puolet Suomen uhanalaisista eliölajeista tarvitsee metsää, ja niiden ahdingon syynä on metsätalous.

Vain noin kolmannes kuntien omistamista metsistä on kaavassa merkitty ulkoilu- ja virkistysalueiksi, eivätkä niistäkään kaikki ole turvassa rajuilta maiseman muutoksilta. Kasvavissa kaupungeissa lähimetsiä uhkaa eniten rakentaminen. Kun kaavoittaja hakee vapaita maa-alueita kaupungin mailta, houkutus nakertaa lähimetsien laitoja on suuri. Pienemmissä kunnissa päättäjiä vaivaa vanhakantainen talousmetsäajattelu. Kauempana taajamista sijaitsevia metsiä hoidetaan usein kuin talousmetsää, vaikka ne olisi kaavassa merkitty virkistysalueiksi. Käytännössä viheralueiden pienipiirteinen metsätalous aiheuttaa kunnalle usein enemmän menoja kuin tuloja.

Esimerkkejä uhanalaisista lähimetsistä löytyy lähes kaikista kaupungeista. Virkistysmetsää on suunniteltu tuhansien ihmisten asuinalueeksi esimerkiksi Helsingin Meri-Rastilassa ja Vartiosaaressa asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Oulun kaupungin omistama Sanginjoen ulkoilumetsä ei ole turvassa hakkuilta, vaikka paikalliset ovat vaatineet sen suojelua vuosien ajan. Suojassa eivät ole myöskään esimerkiksi Tampereen Kauppi-Niihama, Kuopion Puijo, Jyväskylän Kortepohja, Vaasan Mustikkamaa.

Useimmiten samalla alueella on mahdollista turvata sekä virkistys- että luontoarvot. Silloin metsää ei hoideta puuntuoton nimissä. Hallitun hoitamattomuuden periaate toimisikin hyvin lähimetsissä. Ulkoilureittejä on hyvä rakentaa ja ylläpitää harkitusti niin, että metsä tulisi kaikkien ulottuville. Reittien varrelta on mahdollista kaataa yksittäisiä vaarallisina pidettyjä puita, kunhan ne jätetään metsään maalahopuiksi. Luonnoltaan arvokkaimmat alueet jätetään kokonaan koskemattomiksi ja kulkureittejä ohjataan rajatuille alueille kulumisen välttämiseksi.

Lähimetsien rahassa mittaamattomat arvot on tunnustettava suunnittelussa. Metsiä on suojeltava marjastajille, sienestäjille, ulkoilijoille, seikkailijoille, rauhoittujille ja niille lukemattomille eliölajeille ja elinympäristöille, joista elävä metsä muodostuu. Lähimetsät ovat arvokkaimpia sellaisenaan, metsinä.

Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja käynnistyy lauantaina 28. helmikuuta kaavoituksen ja hakkuiden uhkaamissa lähimetsissä seitsemällä paikkakunnalla ympäri maata. Avajaisia vietetään Helsingissä Malminkartanon Kartanonmetsässä, Joensuussa Kanervalan ulkoilumetsässä, Jyväskylässä Laajavuoren Kortemäessä ja Tampereella Kaupin kansanpuiston metsässä. Oulussa hiihdetään Hietasaareen ja Vaasassa retkeillään Vaskiluodossa. Turussa nostetaan malja lähimetsille.

Lähimetsät haltuun! on Luonto-Liiton valtakunnallinen kampanja, jolla nostetaan esiin lähimetsien tärkeyttä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille sekä kannustetaan ihmisiä viettämään enemmän aikaa metsässä. Kampanjan tavoitteena on edistää kaupunkien ja kuntien omistamien lähimetsien suojelua.

lahimetsat.fi

#lahimetsat

Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginvaltuusto!

Teksti: Lauri Kajander
Kuvat: Luonto-Liiton metsäryhmä

Päätös Helsingin upean Meri-Rastilan rantametsän kohtalosta etenee kaupunginvaltuuston äänestykseen keskiviikkona 11.12.2013. Metsää uhkaa kaavoittaminen kerrostaloalueeksi. Metsän kohtaloa ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu, sillä säilyttämistä ja tuhoamista kannattavia poliitikkoja on suurin piirtein saman verran.

***********
MERI-RASTILAN METSÄN KOHTALOSTA PÄÄTETÄÄN KESKIVIIKKONA

11.12.2013

Metsän puolustajat kokoontuvat vastaanottamaan valtuutettuja

klo 14.30 Aleksanterinkatu 20:n edustalle.

Tervetuloa mukaan muistuttamaan metsän merkityksestä!

Valtuuston kokous alkaa klo 16 ja on yleisölle avoin.

 ***********

LOPULLISEN POLIITTISEN PÄÄTÖKSEN TEKEE VALTUUSTO

11.12.2013

Vielä ei ole myöhäistä vaikuttaa!

Kerro mielipiteesi valtuutetuille ja allekirjoita adressi!

Valtuutettujen yhteystiedot pdf-tiedostona täällä.

***********

20131123_1245-27_220

******

Toistaiseksi Meri-Rastilan metsän tuhohanke on edennyt seuraavasti:

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013:

metsä hävisi äänin 4-5

metsän puolella 2 vihr + 1 vas + 1 sd

metsää vastaan 3 kok + 1 sd + 1 ps

 ******

Kaupunginhallitus 25.11.2013:

metsä hävisi äänin 6-9

metsän puolella 4 vihr + 1 vas + 1 ps

metsää vastaan 5 kok + 3 sd + 1 rkp

******

Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska…

  • se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
  • monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
  • metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
  • koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
  • monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
  • alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
  • metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
  • laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

20131123_1400-31_291

Luonto-Liitto järjesti yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa lauantaina 23.11. metsässä 70 hengen voimin tempauksen, jossa merkittiin kaavan uhkaama alue nauhoilla ja kantaa ottavilla kylteillä. Kuvia tapahtumasta LUPin blogissa.

LINKKEJÄ:

– Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet linkkinä kaupungin sivulle tai pdf-tiedostona

Vetoomus Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta

– Lisää Helsingin metsien merkityksestä: https://metsablogi.wordpress.com/2013/10/10/3233/

– Luonto-Liiton ja Tringan esitys Meri-Rastilan metsän suojelemiseksi

Luonto-Liiton ja asukkaiden tempaus Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013 sekä video tempauksesta.

Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginhallitus!

Teksti: Lauri Kajander
Helsingin upean Meri-Rastilan rantametsän kohtalosta päätetään kaupunginhallituksessa maanantaina 25.11.2013 (asia jäi viikoksi pöydälle 18.11 kokouksessa). Metsää uhkaa kaavoittaminen kerrostaloalueeksi. Metsän kohtaloa ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu, sillä säilyttämistä ja tuhoamista kannattavia poliitikkoja on suurin piirtein saman verran.

Luonto-Liitto järjesti yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa lauantaina 23.11. metsässä 70 hengen voimin tempauksen, jossa merkittiin kaavan uhkaama alue nauhoilla ja kantaa ottavilla kylteillä. Kuvia tapahtumasta LUPin blogissa: http://www.luppi.fi/kannanotot/meri-rastilassa-lopun-ajat-kasilla-katso-kuvat-asukkaiden-tempauksesta/

Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen
Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen
Kaupunginhallituksen jäsenet vastasivat Luonto-Liiton 11.11. lähetettyyn kyselyyn seuraavasti (vihreiltä ei kysytty, koska he tiedottivat aiemmin olevansa metsän säästämisen puolella):
  • Rakentamista kannattavat: Lasse Männistö (kok), Osku Pajamäki (sdp) ja Pilvi Torsti (sdp)
  • Metsän säilyttämistä kannattavat: Sirpa Puhakka (vas), Emma Kari (vihr), Tuuli Kousa (vihr), Hannu Oskala (vihr), Erkki Perälä (vihr)
  • Kanta avoin: Marcus Rantala (rkp)
  • Ei vastausta: Tatu Rauhamäki (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Arja Karhuvaara (kok), Tarja Tenkula (sdp), Jussi Halla-aho (ps)

NYT TARVITAAN AKTIIVISTA ASUKASPALAUTETTA PÄÄTTÄJILLE!

Jos haluat säilyttää yhden Helsingin hienoimmista lähiluontoalueista, kerro se kaupunginhallitukselle ja lähetä sähköpostia. Kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten sähköpostiosoitteet on koottu alla olevaan taulukkoon.
JÄSENET:
Rauhamäki, Tatu kok tatu.rauhamaki (a) valtuusto.hel.fi
Hakola, Juha kok juha.hakola (a) juhahakola.fi
Männistö, Lasse kok lasse.mannisto (a) eduskunta.fi
Rissanen, Laura kok laura.rissanen (a) iki.fi
Karhuvaara, Arja kok arja.karhuvaara (a) valtuusto.hel.fi
Kari, Emma vihr emma.kari (a) vihreat.fi
Kousa, Tuuli vihr tuuli.kousa (a) vihreat.fi
Oskala, Hannu vihr hannu.oskala (a) vihreat.fi
Perälä, Erkki vihr info (a) erkkiperala.fi
Pajamäki, Osku sd osku.pajamaki (a) filmiteollisuus.fi
Tenkula, Tarja sd tarjatenkulavaltuusto (a) gmail.com
Torsti, Pilvi sd pilvitorstivaltuusto (a) gmail.com
Puhakka, Sirpa vas sirpa.puhakka (a) pp2.inet.fi
Halla-aho, Jussi ps jussi.halla-aho (a) eduskunta.fi
Rantala, Marcus rkp marcus.rantala (a) gmail.com
VARAJÄSENET:
Urho, Ulla-Marja kok ulla.urho (a) kolumbus.fi
Muurinen, Seija kok seija.muurinen (a) kolumbus.fi
Kolbe, Laura kesk laura.kolbe (a) helsinki.fi
Nieminen, Jarmo kok jarmo.nieminen (a) santahamina.fi
Koskinen, Kauko kok kauko (a) kaukokoskinen.fi
Rantanen, Tuomas vihr tuomas.rantanen (a) voima.fi
Hamid, Jasmin vihr jasmin (a) jasminhamid.fi
Chydenius, Jussi vihr jussi.chydenius (a) gmail.com
Kivekäs, Otso vihr otso.kivekas (a) iki.fi
Castén, Nina sd nina.casten (a) gmail.com
Kurttila, Tuomas sd tuomas.kurttila (a) gmail.com
Bergholm, Jorma sd jorma.bergholm (a) paasitorni.fi
Koivulaakso, Dan vas dan.koivulaakso (a) gmail.com
Xia, Belle Selene ps selene.xia (a) iki.fi
Månsson, Björn rkp bjorn.mansson (a) kolumbus.fi
Meri-Rastilan metsä pitää säilyttää rakentamattomana, koska…

  • se on Helsingin viimeisiä laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita ja luontoarvoiltaan merkittävä
  • monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnontilaisessa lähimetsässä kohentavat ratkaisevasti viihtyvyyttä ja hyvinvointia Meri-Rastilassa ja torjuvat näin osaltaan segregaatiota
  • metron ansiosta luonnontilaisesta metsästä pääsevät nauttimaan myös autottomat kaupunkilaiset – heidän määränsä kasvaa jatkuvasti
  • koulut ja päiväkodit hyödyntävät kaavaehdotuksen uhkaamaa aluetta aktiivisesti: liikunta, Metsämörri-opetus, ympäristökasvatus, metsämatikka…
  • monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa tutkimusten mukaan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja: metsä ennaltaehkäisee ongelmia edullisesti
  • alueen asukasmäärää voidaan kasvattaa kolmanneksella (2000 asukasta) kehittämällä ja täydennysrakentamalla nykyistä Meri-Rastilaa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristössä
  • metsän säästävä OURcity-vaihtoehtokaava lähtee asukkaiden toiveista, on ammattiarkkitehtien tekoa ja puolueettoman selvitykseen mukaan osayleiskaavaehdotusta kokonaistaloudellisempi
  • laajoja virkistysalueita on oltava eri puolilla kaupunkia, nykysuunnitelmien perusteella Itä-Helsinki olisi jäämässä paitsioon

Terveyttä metsästä

Teksti Sini Heikkilä

Olen taipuvainen uskomaan, että ihminen on pääasiassa itsekäs laji. Sen vuoksi metsiensuojelussa, kuten muussakin ympäristönsuojelussa, myös ihmislähtöiset perustelut ovat tervetulleita. Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että monet tällaisista perusteluista liittyvät meille tärkeään asiaan, terveyteen.

Metla järjesti Helsingissä toukokuun lopulla mielenkiintoisen seminaarin Nature promoting human health, jossa esiteltiin aiheeseen liittyvää uusinta tutkimusta. Luonnossa ja etenkin metsäisessä ympäristössä liikkuminen näyttäisi vaikuttavan positiivisesti niin ihmisen psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen, alkaen positiivisen ajattelun lisääntymisestä stressin lievittymiseen ja jopa syövän ehkäisyyn!

Metsien tervehdyttävä vaikutus liittyy luultavasti siihen seikkaan, että ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: täysin fysiologisiltakin vaikuttavien sairauksien taustalla on usein myös psyykkisiä tekijöitä. Itämainen lääketiede on jo kauan ymmärtänyt tämän. Esimerkiksi Japanissa ns. metsäkylpyä – metsäisessä ympäristössä kävelyä, jonka aikana mieli lepää – on pidetty ihmisen terveydelle hyvänä, ja nyt tieteellinen tutkimus on vahvistamassa tätä.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä paljon, mutta alustavat tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia. Entä jos luonnosta erkaantumisella ja luonnossa olemisen vähentymisellä on suuri merkitys lukuisien vakavien sairauksien lisääntymiseen? Kuinka saamme ihmiset ymmärtämään, että luontomaisessa ympäristössä oleminen on perustavanlaatuista hyvinvoinnillemme?  Jos onnistumme tässä, uskon että metsiensuojelutyö saa siinä sivussa aivan uutta puhtia.

Seminaarin paneelikeskustelussa kiinnostava huomio oli, että luonnon virkistyspalveluja ei ole onnistuttu – markkinointikielellä  sanoen – brändäämään riittävän hyvin. Ehkäpä uusien tutkimustulosten myötä kannattaisi lanseerata jokin luonnon kokonaisvaltaista hyvinvointivaikutusta paremmin kuvaava käsite.

Terveysintoilu on etenkin nuorten naisten keskuudessa iso juttu, joten naistenlehtiin vaan rohkeasti rummuttamaan tästä! Luonnossa liikkuminen ja oleilu pitäisi saada itsestään selväksi osaksi terveellistä elämäntapaa, samaan tapaan kuin esimerkiksi kuntoliikunta. Myös vanhemmat on saatava ymmärtämään, että lapset kannattaa altistaa luonnolle. Tämä Luonto-Liiton taannoin järjestämässä Lapset luontoon -keskustelutilaisuudessakin esiin tullut seikka on tärkeä. Äidit ja isät haluavat olla lapsilleen hyviä vanhempia, mutta heiltä puuttuu tieto siitä, että pistävät neulaset, tahraava muta, kompastuttavat puunjuuret ja hiljainen metsä ovat juuri sitä hyvää vanhemmuutta.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton kerhohankevastaava.