Kerää koko sarja: Helsingin hienoimmat metsät

Teksti ja kuvat: Kaisa Illukka

Helsingin arvometsiä kartalla
Helsingin arvometsiä kartalla

Jotkut harrastavat matkakohteittensa merkkaamista nuppineulalla (maailman)kartalle. Kun näin Helsingin arvometsät* -kartan, ajattelin tehdä siitä samanlaisen: näkisin missä olen käynyt ja minne voisin mennä seuraavaksi. (Laitoin neulat ensin niihin vihreisiin suojeluesityskohteisiin, joissa olen käynyt.) Tämä auttaisi ohjaamaan myös urbaaneja tuttavia uusiin paikkoihin: aina silloin tällöin kysellään, missä muualla olisi hienoja päiväretkipaikkoja kuin tutuissa merenrantakohteissa tai keskuspuistossa.

Vanhankaupunginlahti
Vanhankaupunginlahti

Voi myös ajatella, että lähimetsien tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja kansalaistaitoihin, tai yksinkertaisesti on vain kiva tuntea kotipaikkansa luonnonmaisemat ja lajiyhteisöt; liittää ne omaan paikkaidentiteettiinsä ja elinpiiriinsä kaiken kulttuurisen mujun rinnalla. Ne ovat minulle myös keskeinen ns. kuntapalvelu: arvostan hienoina säilyneitä metsiä siinä missä toimivaa terveyskeskustakin. (Molemmat tärkeitä henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle.)

Laajasalo
Laajasalo. ”Kentälle vain peliluvalla.”

Lähiluontosuhteen vaalimiselle on muitakin syitä. Kaupungissa eli voimakkaasti rakennetussa ympäristössä asuessaan on tärkeää pitää yllä suhdetta johonkin, mikä ei ole ihmisen tekemää, vaan joka elelee ja muuttuu jotakuinkin omilla ehdoillaan ja prosessiensa mukaan. Tavallaan jatkuva muistutus siitä, että on täällä muitakin. Koska kaavoitus- ja toimintapäätösten seuraaminen tai niihin vaikuttaminen tuntuu monesta hankalalta ja vieraalta, ei aina tiedosteta (tarpeeksi ajoissa), mikä valtava paine rauhassa elelleitä, suojelemattomia kaupunkimetsiä uhkaa: paitsi rakentaminen, myös jatkuva ”siistiminen” ja puistouttaminen. Ei ehkä anneta arvoa ekologisesti tärkeille seikoille kuten monilajisuudelle ja eri-ikäisyydelle, vaan metsäalueen tulee näyttää ihmismakuun väljältä, valoisalta ja ”turvalliselta”.

Munkkivuori
Munkkivuori

Lähimetsät haltuun -kampanja on mielestäni myös tarpeellista demokratiatyötä: puolustetaan paitsi toisten lajien olemassaolon oikeutta, myös ihmisten oikeutta lähimetsiinsä: kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä kokemaan elämyksiä kaukaisemmissa wau-luontokohteissa tai edes kansallispuistoissa. On tärkeää, että monimuotoista luontoa löytyisi myös lähempää, jopa osana arkiympyröitämme (vaikka on myös lajeja, jotka eivät niinkään välitä läheisestä rinnakkainelosta ihmiskulttuurin kanssa, siksi niille on turvattava toisenlaisia alueita).

Seuraavaksi paikkaan omaa metsäsivistysaukkoani menemällä Mustavuoren lehtoon, jota sielläpäin asuva ystäväni kutsuu hauskasti ”eurooppalaistyyppiseksi” metsäksi.

Malminkartano
Malminkartano
Jollas
Jollas

* Tämä selvitys on esitys kaupungin päättäjille näiden alueiden lajiston ja ekosysteemin turvaamiseksi, metsillä on siis erityistä ekologista arvoa. Monille arvokasta voi olla myös metsään liittyvä kulttuurihistoria, muistot ja virkistysarvot.

Luonto-Liitto tiedottaa: Hakkuiden uhkaamalta Purunpään alueelta löydettiin erityissuojeltu laji

Kuvat: Pekka Turunen

Kulttuuriyhdistys Konstsamfundet ja luonnonsuojelijat neuvottelivat tänään Purunpään alueen metsien kohtalosta. Neuvottelun jälkeen tilanne ei ole vieläkään hyvä, mutta parempi. Hakkuut ovat toistaiseksi jäässä, lisäksi Luonto-Liiton metsäryhmä löysi alueelta erityissuojellun lajin, jonka vuoksi Purunpäähän saadaan välittömästi uusi pieni, noin 2–3 hehtaarin, luonnonsuojelualue.

Paikalliset metsäaktiivit ja kulttuuriyhdistys Konstsamfundet saivat hetki sitten päätökseen neuvottelun, jossa keskusteltiin Kemiönsaaren Purunpään alueen hakkuista. Neuvotteluissa sovittiin, että hakkuut ovat keskeytettyinä siihen saakka, kunnes Konstsamfundet saa valmiiksi metsänhoitosuunnitelman suojeluehdotuksineen.

Kyseessä on 30-vuotinen metsähoitosuunnitelma, jota on odotettu joulukuusta 2014 saakka. Konstsamfundetin piti kutsua metsänhoitosuunnitelmaan liittyen ihmisiä avoimeen tilaisuuteen, jossa alueen kohtalosta olisi keskusteltu. Sen sijaan yhdistys alkoi hakata Purunpäässä ilman kuulemistilaisuuksia. Hakkuista Konstsamfundet oli tehnyt ilmoitukset jo syksyllä, mutta he eivät olleet missään vaiheessa keskusteluja maininneet näistä suunnitelmista. Paikalliset luonnonsuojelijat löysivät 11. huhtikuuta Purunpään metsistä useita leimikoita ja Trollklintenin luona aloitetut avohakkuut.

purunpaa_PekkaTurunen2

”Neuvottelussa pahoiteltiin puolin ja toisin, että tilanne meni kuten meni. Olisi ollut parempi, että kuulemistilaisuus olisi suunnitelmien mukaan pidetty, jolloin olisimme voineet kertoa, mitkä alueet ovat erityisen arvokkaita ja suojeltavia. Nyt hakattu 13 hehtaarin alue oli todella hienoa metsää. Suunnitelmana Konstsamfundetilla oli hakata yhteensä 35 hehtaaria”, kertoo Luonto-Liiton valtuuston puheenjohtaja Ville Laitinen.

Hakkuiden pysähdyttyä Luonto-Liiton metsäryhmäläiset jäivät inventoimaan aluetta. Kun metsäkone poistui alueelta ja ryhmäläiset pääsivät leimikkoalueen sisäpuolelle, sieltä löytyi lahokaviosammalta, joka on erityissuojeltu laji.

”Otimme heti yhteyttä ELY-keskukseen, joka päätti, että lajin esiintymisalue suojellaan. Kyseessä on äärimmäisen harvinainen laji, siitä on vain alle 20 havaintoa koko Suomesta. Jos hakkuut olisivat jatkuneet vielä puoli tuntia, laji olisi tuolta alueelta menetetty. Kuka tietää, mitä kaikkea jo hakatulta alueelta olisi löytynyt”, Laitinen sanoo.

Purunpään alue Kemiönsaarella on maisemallisesti ainutlaatuinen metsäinen ja korkeakallioinen niemi Saaristomeren rannalla. Tällä erityisellä, kaikkiaan noin 350 hehtaarin kokoisella, alueella on monimuotoista ja vaihtelevaa metsä-, suo- ja kallioluontoa. 1970-luvulla Saaristomeren kansallispuistoa suunniteltaessa asiantuntijat pitivät Purunpään saamista osaksi kansallispuistoa erittäin tärkeänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä nykyään noin 6000 hehtaarin suurmaanomistaja, kulttuuriyhdistys Konstsamfundet, vastusti suojelua.

Lisätietoja:

Ville Laitinen

Luonto-Liiton valtuuston puheenjohtaja

puh. 040 770 0065

Kuvia (Pekka Turunen)

Linkkejä:

Tiedote 16.4:

Luonto-Liiton metsäryhmä ja kemiönsaarelaiset vastustavat hakkuita Purunpään alueella

Luonto-Liiton Metsäblogi 15.4.:

Konstsamfundet hävittää saaristometsiä Purunpäässä – Luonto-Liiton metsäryhmä tuomitsee hakkuut

Luonto-Liiton Metsäblogi 16.4.:

Mielenosoitus sai Purunpään hakkuut keskeytymään Kemiönsaarella

Mielenosoitus sai Purunpään hakkuut keskeytymään Kemiönsaarella

Konstsamfundetin omistama arvokas metsäalue sai vähintään aikalisän mielenosoittajien saavuttua paikalle. Alueelta puuta ostavan Westas Group Oy:n edustaja soitti yhdelle mielenosoittajista ja lupasi, että hakkuut keskeytetään ja osapuolet asettuvat neuvottelupöytään huomenna perjantaina. Moto on poistumassa metsästä, ja korjuukone jatkaa jo kaadettujen puiden kuljettamista tien varteen. Mielenosoittajat seuraavat tilannetta paikan päällä.

[Lisäys 16.4.2015 klo 19:00] Metsäryhmäläiset jäävät maastoon retkeilemään ja inventoimaan metsiä, joiden luontoarvot Konstamfundet on omassa taannoisessa tiedotteessaan luvannut selvittää.

Selvitysten sijaan kulttuuriyhdistys oli aloittanut avohakkuut salaa luvatuista neuvotteluista huolimatta. Retkelle tulleet paikalliset löysivät 11.4. alueelta leimikkonauhat ja Trollklintenillä aloitetut avohakkuut.]

[korjaus 16.4. klo 22:52: Tekstiin oli livahtanut virhe, että Westasin edustaja olisi käynyt paikalla. Päätös hakkuiden keskeyttämisestä tehtiin kuitenkin puhelimitse käydyssä keskustelussa. Paikalla kävi hakkuu-urakoitsijan edustaja.]

Kuva: Hanna Savisaari
Kuva: Hanna Savisaari

Lisätiedot: Ville Laitinen, Luonto-Liiton valtuuston puheenjohtaja puh. 040 770 00 65 (maastossa)   Hanna Savisaari, Luonto-Liiton metsäryhmä puh. 044 9787 010 (maastossa)   Kukka Kyrö, Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja puh. 050 304 8709

Konstsamfundet hävittää saaristometsiä Purunpäässä – Luonto-Liiton metsäryhmä tuomitsee hakkuut

Teksti ja kuva: Panu Kunttu ja Ville Laitinen

Luonto-Liiton metsäryhmä vaatii, että Konstsamfundet lopettaa välittömästi kaikki hakkuut Purunpäässä.

Purunpään alue Kemiönsaarella on maisemallisesti ainutlaatuinen metsäinen ja korkeakallioinen niemi Saaristomeren rannalla. Tällä erityisellä, kaikkiaan noin 350 hehtaarin kokoisella, alueella on monimuotoista ja vaihtelevaa metsä-, suo- ja kallioluontoa. 1970-luvulla Saaristomeren kansallispuistoa suunniteltaessa asiantuntijat pitivät Purunpään saamista osaksi kansallispuistoa erittäin tärkeänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä nykyään noin 6000 hehtaarin suurmaanomistaja, kulttuuriyhdistys Konstsamfundet, vastusti suojelua.

Purunpää 15.4.2015
Purunpää 15.4.2015

Alueen rannat liitettiin myöhemmin Natura-ohjelmaan ja niillä kiellettiin rakentaminen, mutta ei metsätalouden harjoittamista. Merkittävä osa Purunpäästä on kuitenkin säästynyt hyvin rakentamiselta ja voimaperäiseltä metsätaloudelta. Purunpäässä esiintyy monia suojelullisesti tärkeitä lajeja, joita hakkuiden aiheuttama metsien häviäminen ja pirstoutuminen uhkaa. Lisätietoa alueesta voi lukea täältä.

Taustalla olevaa metsää aiotaan nyt hakata.
Taustalla olevaa metsää aiotaan nyt hakata.

Konstsamfundet on vuosien kuluessa hakannut voimaperäisesti ja laajoilla pinta-aloilla saman Natura-alueen muita osia Långsidanilla ja Hammarsboda träskin rantametsissä. Viime syksynä Konstsamfundet oli aloittamassa yli 10 hehtaarin avohakkuita myös Purunpään Natura-alueella sijaitsevissa metsissä.

Asiasta nousi vilkas ja kriittinen julkinen keskustelu, ja Purunpään puolesta vetosi joulukuussa 2014 allekirjoituksin 1400 ihmistä ja 52 tunnettua kulttuurialan vaikuttajaa. Näiden seurauksena Konstsamfundet lupasi selvittää luontoarvot huolellisesti ja jäädyttää hakkuut Purunpäässä suunnitelmien uudelleen arvioinnin ja suojelumahdollisuuksien selvittämisen ajaksi. Konstsamfundet lupasi myös käydä aktiivista keskustelua ja kuunnella paikallisten ihmisten mielipiteitä metsien käytön suhteen, sekä tiedottaa päivitetyistä suunnitelmistaan kevään 2015 aikana.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan paikalliset luonnonsuojelijat löysivät 11.4.2015 Purunpään metsistä lukuisia leimikoita ja Trollklintenin luona avohakkuut oli jo aloitettu. Kävi ilmi, että Konstsamfundetilla oli jo edellisestä syksystä lähtien ollut suunnitelmat avohakata Natura-alueen lisäksi noin 35 hehtaaria ja harvennushakata noin kuusi hehtaaria Purunpäässä Natura-alueen välittömässä läheisyydessä ja Ekhamnin luonnonsuojelualueeseen rajautuen.

Purunpään Trollklinten 15.4.2015
Purunpään Trollklinten 15.4.2015

Näistä suunnitelmista he eivät kuitenkaan olleet kertoneet mitään neuvottelukumppaneilleen, vaikka keskusteluja heidän kanssaan olivat käyneet lukuisat paikalliset ihmiset ja yhdistykset syksyn ja talven aikana useaan otteeseen. Konstsamfundet oli luvannut lisätä vuorovaikutusta ja käydä avointa keskustelua, mutta kuitenkin päättivät salailla erittäin merkittävien kohteiden suuria avohakkuusuunnitelmia aivan Natura-alueen läheisyydessä.

Näillä käynnissä olevilla hakkuilla rikotaan luonnoltaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt saaristometsäkokonaisuus, jolla on suuri merkitys saariston metsäluonnon monimuotoisuudelle, alueen ympärivuotisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden virkistys- ja retkeilymahdollisuuksille sekä saaristomaisemalle, sillä Purunpään alue on Lounais-Suomessa ainoa paikka, jossa mannervyöhyke muuttuu suoraan ulkosaaristoksi. Luonnon, maiseman ja retkeilyn näkökulmasta hyvän saavutettavuuden kannalta Purunpäällä on myös valtakunnallista merkitystä. Nyt hakattavat kohteet ovat metsätyypeiltään ja puustoltaan vaihtelevia metsiä sisältäen vanhoja karuja kalliomänniköitä, eri-ikäisrakenteisia kangasmetsiä runsaine lehtipuineen sekä varttuneita kuusikoita lahopuineen.

Purunpään Trollklinten 15.4.2015
Purunpään Trollklinten 15.4.2015

Luonto-Liiton metsäryhmä vaatii, että Konstsamfundet pitäytyy aiemmassa lupauksessaan sekä lopettaa välittömästi kaikki hakkuut Purunpäässä ja sitoutuu säilyttämään alueen metsät metsätalouden ulkopuolella luonnonsuojelun ja virkistyskäytön lähtökohdista. Merkittäviltä osin alueen metsät täyttäisivät Metso-ohjelman kriteerit, jolloin suojelusta saisi markkinoiden mukaisen taloudellisen korvauksen, ja Natura-alueen metsien suojelusta valtio olisi valmis maksamaan Naturan toteuttamiskorvausta.

Purunpään Trollklinten 15.4.2015
Purunpään Trollklinten 15.4.2015

Lähetä sähköpostia Konstsamfundetin hallituksen jäsenille, Söderlångvikin kartanoon sekä KSF:n toimitusjohtajalle:

Hallituksen jäsenten sähköpostiosoitteet:

  • ctaxell@abo.fi
  • max.arhippainen@elisanet.fi
  • niklas.geust@fim.com
  • gunvor.kronman@hanaholmen.fi
  • sandelin.borgar@pp.inet.fi

Myös Söderlångvikin tilaan sekä myös Konstsamfundetin toimitusjohtajaan Kaj-Gustaf Berghiin kannattaa olla yhteydessä.

  • mikael.jensen@soderlangvik.fi
  • christofer.westerback@soderlangvik.fi
  • kaj-gustaf.bergh@konstsamfundet.fi
  • kontoret@konstsamfundet.fi

Lisätietoja: Ville Laitinen, 040 770 00 65, ville.laitinen@luontoliitto.fi

Kartta hakkuusuunnitelmista

Kuvia Purunpäästä

Kuvia Purunpäästä
Kuvia Purunpäästä

Lähimetsämanifesti

Teksti: Hanna Savisaari

Valta kuntien omistamia lähimetsiä koskevista päätöksistä on annettava niille, joita ne koskevat. Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja vaatii aidosti avointa ja osallistavaa päätöksentekoa lähimetsiä koskeviin kysymyksiin.
Lähimetsät ovat meidän virkistäytymisen, liikkumisen ja hiljaa olemisen paikkojamme. Emme suostu luovuttamaan niitä hakkuille tai rakentamiselle.

Lähimetsien itseisarvo luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen elämän säilyttäjinä on tunnustettava. Lähimetsiä ei saa kaventaa ja pilkkoa. Niitä ei tule kohdella hyödyntämättömänä tonttimaana tai raaka-ainevarastona rakentamisen ja näköalattoman tehometsätalouden nimissä.

Lähimetsät ovat lähellä taajamia sijaitsevia, helposti saavutettavissa olevia metsäalueita. Niillä on merkitystä paitsi seudun asukkaiden virkistäytymisen paikkoina myös metsälajien elinympäristöinä. Asutuksen puristuksessa pienetkin metsät ovat tärkeitä ulkoilualueita ja vihreitä väyliä suurempien metsäalueiden välillä.

Luonnossa liikkuminen tekee ihmisille hyvää: jo kymmenen minuuttia metsässä alentaa verenpainetta ja vähentää negatiivisia tunteita. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaatii, että metsää on oltava kaikkien ulottuvilla ja saavutettavissa ilman omaa autoa.

Metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja suojavyöhykkeinä sekä sitovat sadevesiä. Puolet Suomen uhanalaisista eliölajeista tarvitsee metsää, ja niiden ahdingon syynä on metsätalous.

Vain noin kolmannes kuntien omistamista metsistä on kaavassa merkitty ulkoilu- ja virkistysalueiksi, eivätkä niistäkään kaikki ole turvassa rajuilta maiseman muutoksilta. Kasvavissa kaupungeissa lähimetsiä uhkaa eniten rakentaminen. Kun kaavoittaja hakee vapaita maa-alueita kaupungin mailta, houkutus nakertaa lähimetsien laitoja on suuri. Pienemmissä kunnissa päättäjiä vaivaa vanhakantainen talousmetsäajattelu. Kauempana taajamista sijaitsevia metsiä hoidetaan usein kuin talousmetsää, vaikka ne olisi kaavassa merkitty virkistysalueiksi. Käytännössä viheralueiden pienipiirteinen metsätalous aiheuttaa kunnalle usein enemmän menoja kuin tuloja.

Esimerkkejä uhanalaisista lähimetsistä löytyy lähes kaikista kaupungeista. Virkistysmetsää on suunniteltu tuhansien ihmisten asuinalueeksi esimerkiksi Helsingin Meri-Rastilassa ja Vartiosaaressa asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Oulun kaupungin omistama Sanginjoen ulkoilumetsä ei ole turvassa hakkuilta, vaikka paikalliset ovat vaatineet sen suojelua vuosien ajan. Suojassa eivät ole myöskään esimerkiksi Tampereen Kauppi-Niihama, Kuopion Puijo, Jyväskylän Kortepohja, Vaasan Mustikkamaa.

Useimmiten samalla alueella on mahdollista turvata sekä virkistys- että luontoarvot. Silloin metsää ei hoideta puuntuoton nimissä. Hallitun hoitamattomuuden periaate toimisikin hyvin lähimetsissä. Ulkoilureittejä on hyvä rakentaa ja ylläpitää harkitusti niin, että metsä tulisi kaikkien ulottuville. Reittien varrelta on mahdollista kaataa yksittäisiä vaarallisina pidettyjä puita, kunhan ne jätetään metsään maalahopuiksi. Luonnoltaan arvokkaimmat alueet jätetään kokonaan koskemattomiksi ja kulkureittejä ohjataan rajatuille alueille kulumisen välttämiseksi.

Lähimetsien rahassa mittaamattomat arvot on tunnustettava suunnittelussa. Metsiä on suojeltava marjastajille, sienestäjille, ulkoilijoille, seikkailijoille, rauhoittujille ja niille lukemattomille eliölajeille ja elinympäristöille, joista elävä metsä muodostuu. Lähimetsät ovat arvokkaimpia sellaisenaan, metsinä.

Luonto-Liiton Lähimetsät haltuun! -kampanja käynnistyy lauantaina 28. helmikuuta kaavoituksen ja hakkuiden uhkaamissa lähimetsissä seitsemällä paikkakunnalla ympäri maata. Avajaisia vietetään Helsingissä Malminkartanon Kartanonmetsässä, Joensuussa Kanervalan ulkoilumetsässä, Jyväskylässä Laajavuoren Kortemäessä ja Tampereella Kaupin kansanpuiston metsässä. Oulussa hiihdetään Hietasaareen ja Vaasassa retkeillään Vaskiluodossa. Turussa nostetaan malja lähimetsille.

Lähimetsät haltuun! on Luonto-Liiton valtakunnallinen kampanja, jolla nostetaan esiin lähimetsien tärkeyttä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille sekä kannustetaan ihmisiä viettämään enemmän aikaa metsässä. Kampanjan tavoitteena on edistää kaupunkien ja kuntien omistamien lähimetsien suojelua.

lahimetsat.fi

#lahimetsat