Stansvik -missä mennään?

Stansvikinkallion asemakaavaprosessin tilanne 4.2.2022

Moni Stansvikin ystävä on kysellyt, missä vaiheessa Stansvikinkallion uudelleenarviointiin avatun asemakaavan prosessi on nykyään. Se ei ole ollut mikään helppo kysymys vastattavaksi meille asiaa läheltä seuranneillekaan. Tässä ajankohtaiskatsaus aiheeseen.

Kaupunginhallituksen seuraavan, 7.2.2022 pidettävän kokouksen esityslistalla on asiakohtana 4 ”Valtuutettujen Amanda Pasanen, Paavo Arhinmäki ja Mirita Saxberg aloitteet Stansvikinkallion asemakaavan (nro 12410) muuttamisesta”. Esityslistaan on kirjattu päätösehdotukseksi, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle aloitteiden katsomista loppuun käsitellyiksi. Tämä tarkoittaa kaupunginsihteerin mukaan sitä, että kaavaprosessi etenee tämän jälkeen normaalisti, irrallaan valtuutettujen aloitteista. Toisaalta meille sanottiin jo paljon aiemmin poliitikkojen suunnalta, että uudelleenarviointi tehdään kaupunkistrategian kirjauksen, ei valtuutettujen aloitteiden pohjalta.

Meille on koko ajan sanottu, että uudelleenarviointi sisältää myös luontoarvokartoitukset. Siksi ihmetystä ja huolta herättää etenkin seuraava kohta päätösehdotuksen perusteluissa (s. 2):

”Alueen luontoarvoja on kaavan laadinnan yhteydessä selvitetty laajasti ja tietoja on täydennetty lisäselvitystarpeiden ja uusien havaintojen mukaan. Stansvikinkallion ja Stansvikin alueella luontoarvot on poikkeuksellisen kattavasti selvitetty lajien näkökulmasta. Arvokkaimmat luonto ja maisema-alueet on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Tähän mennessä tehdyssä arvioinnissa ei ole noussut erityisiä luontoarvoihin liittyviä syitä asemakaavan mukaisen ratkaisun muuttamiseksi.”

Varatut tontit

Varattujen tonttien asema kaavan uudelleenarvioinnissa on näyttäytynyt ongelmallisena. Nopeasti kävi ilmi kaupungin haluttomuus luopua varatuille tonteille rakentamisesta asemakaavan avaamisesta huolimatta. Kaupunkistrategiassa kuitenkin selvästi sanotaan (s. 10) ”uudelleenarvioidaan Stansvikinkallion asemakaava metsäluonnon arvojen näkökulmasta”. Varatut tontit ovat kyseisessä asemakaavassa. Myös niiden luontoarvot tulee tutkia ja toimia ensisijaisesti saadun luontotiedon perusteella. Tässä on kuitenkin koko ajan laitettu vastakkain asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen ja metsän säästäminen, kuten päätösehdotuksen perusteluissakin on selvästi nähtävissä: ”Sekä kaupungin asuntotuotantotavoitteiden että jo tehtyjen sitoumusten (tontinvaraukset sekä tonttien käynnissä oleva suunnittelu) vuoksi on tärkeä edistää tätä osaa voimassa olevan kaava-alueen rakentamisesta.” (s. 3)

Kaupungin taholta annetaan ymmärtää varattujen tonttien sijoittuvan vanhan öljysataman jo käsitellylle maalle, jolle rakentaminen ei luontoarvoja tuhoa. Osa näistä tonteista kuitenkin sijoittuu vielä pystyssä olevaan vanhaan metsään Koirasaarentien ja Stansvikintien risteyksen vieressä. Veimme kaupunkiympäristölautakuntaan sinnikkäästi viestiä siitä, että näiden metsäisten tonttien osalta uudelleen arviointi on erittäin tärkeä osa metsän säästämistä. Tarjosimme yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa myös vaihtoehtoista kaavarunkoa näiden tonttien osalta, tuloksetta.

Syksyn ja talven aikana Stansvikissä kanssamme kiertäneet poliitikot sanoivat kerta toisensa jälkeen, että varattujen tonttien alle jäävän metsän pelastuminen ei käytännössä ole vaihtoehto. Tässä vedottiin muun muassa Helsingin kaupungin vastuurooliin yhteistyökumppanina. Osa tonteista on kuitenkin varattu ATT:lle. Siis Helsingin kaupungin omalle asuntotuotantotoimistolle.

Ydinmetsä

Esityslistasta käy myös ilmi (asia 4, liite 7), että Stansvikinkallion asemakaava-alue sijoittuu suurilta osin ydinmetsän päälle. Mikä sitten on ydinmetsä? Harva tuntui tietävän, kun kyselin yhtä lailla epätietoisena. Käsite kuitenkin on käytössä Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Vuonna 2019 julkaistussa ”Metsä- ja puustoinen verkosto. Opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa.”-oppaassa ydinmetsä määritellään seuraavasti (s. 15):

”Ydinmetsiksi on määritelty laajat metsäalueet, jotka ovat pinta-alaltaan vähintään 4 hehtaaria ja alueen halkaisija on vähintään 100 metriä. Riittävä laajuus mahdollistaa sen, että metsä ei koostu kokonaisuudessaan reunavyöhykkeestä, vaan siinä on myös ydinosa. Ydinmetsille luonteenomaista on luontainen metsäkasvillisuus, kuten kotimaiset metsäpuut, -pensaat, varvut, sammalet ja metsätyypeille ominainen ruohovartinen lajisto. (- -) Määrittely ei erottele metsien ekologisia arvoja, vaan kaikki pinta-alakriteerit täyttävät metsäalueet on esitetty ydinmetsinä. Nimensä mukaisesti ydinmetsät muodostavat verkoston keskeiset metsäalueet, joita verkoston muut osat yhdistävät toisiinsa. Ydinmetsiä ovat esimerkiksi metsäiset suojelualueet, yhtenäiset metsäalueet sekä tavanomaiset kaupunkimetsät, jotka täyttävät asetetun pinta-alakriteerin. ”

Sivulla 22 Kehittämisperiaatteet -kaavio sisältää seuraavat, lähes runolliset suunnitteluohjeet:

säilytä ja vahvista – kytke ja täydennä – lisää ja elävöitä.

Näitä täsmennetään seuraavasti:

”1. Säilytä ja vahvista runkoyhteyksiä. Säilyttämisessä ensisijalla ovat runkoyhteydet ja runkoyhteyksien keskeiset osat eli ydinmetsät, metsät ja metsiköt. Muuttuneita ympäristöjä tai runkoyhteyden heikkoja kohtia vahvistamalla verkoston toimivuutta voidaan parantaa. Vahvista runkoyhteyksiä siten, että, että puustoinen kytkeytyneisyys parantuu kapeikoissa tai väylien kohdalla.”

Ydinmetsät ovat siis nimensä mukaisesti kaupungin alueella jäljellä olevia kookkaampia metsäalueita, joiden säilyttäminen ja kytkeytyminen muihin metsäisiin alueisiin on suunnitteluohjeiden mukaan ensisijaista. Stansvikinkallion asemakaava-alueelle sijoittuvan ydinmetsän säästämisen voisi kuvitella siis olevan itsestään selvää ydinmetsästatuksen vuoksi. Kaupunginhallituksen päätösehdotuksen perusteluissa kuitenkin todetaan vain, että ”Noin kilometrin säteellä kaava-alueesta on metsä- ja puustoinen verkosto oppaan (2019) mukaan noin 106 ha virkistysalueita (ydinmetsiä,metsiä ja metsiköitä sekä puustoisia tukialueita). Asemakaavan mukainen rakentamisalue pienentää tätä aluetta noin 5,4 ha.” Metsäalueiden eri kategoriat niputtamalla hehtaarimäärä saadaan näyttämään suurelta, mutta ydinmetsien osuus tuosta hehtaarimäärästä olisi olennaisempi tieto. Lisäksi seudun metsät ovat pirstaleisia ja monin paikoin jo virkistyskäytön kuluttamia, kun taas Stansvikinkallion metsä polkuineen on Helsingin mittakaavassa melko vähän kulunut.

Metsäisten alueiden kytkeytyneisyyden tiedetään olevan elintärkeää luonnon monimuotoisuudelle, joka nykyisessä maailmantilassa on vakavasti uhattuna. Elämme luontokadon keskellä, kuudennen sukupuuttoaallon harjalla. Suomessa luontokato tapahtuu erityisesti metsissä. Myös asukkaiden hyvinvoinnin kannalta lähiluonnon säilyttäminen on olennaista. Metsäalueiden verkoston säilyttäminen ja metsien luontaisen vanhenemisen salliminen nimetään Helsingin kaupunkistrategiassa keskeisiksi tavoitteiksi, kuten myös asukkaiden lähiluonnon turvaaminen. Tällaista linjaa noudattamalla Stansvikinkallion kaltaiset metsät säästyvät.

Aino Juvonen

Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan koordinaattori

Luonto-Liiton metsäryhmä

Lähteet (katsottu 4.2.2022):

Kaupunginhallituksen 7.2.2022 kokouksen esityslista

Kannanotto Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarvioinnista – konkreettinen vaihtoehto

Metsä- ja puustoinen verkosto. Opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa

Kasvun paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025

Aikaisemmat Stansvikia käsittelevät blogitekstit:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s