Valtio hakkaa luonnonmetsää Raaseporissa

Luonto-Liiton metsäryhmä ja Elokapinan Metsäkapina ovat paikalla Raaseporissa Solbölen tutkimusmetsässä, jossa Metsähallitus on hakannut arvokasta luonnonmetsää. Alueella on myös paljon muita, toistaiseksi toteuttamattomia, hakkuusuunnitelmia monimuotoisuudelle arvokkaissa metsissä. Vaadimme Metsähallitusta luopumaan hakkuusuunnitelmista luonnonmetsissä lopullisesti ja valtiolta poliittisia päätöksiä kaikkien jäljellä olevien luonnonmetsien suojelemiseksi.

Greenpeace luovutti eilen Sanna Marinille 21 345 suomalaisen allekirjoittaman metsävetoomuksen, jossa vaaditaan välittömiä toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Samaan aikaan Metsähallitus hakkasi suojelunarvoista Komossenin luonnonmetsää Solbölessä Raaseporissa. Hakattava metsä oli vanha ja erirakenteinen, ja siellä oli havaittu uhanalaisia lajeja, kuten aarnisammalta, rakkosammalta, ryväsjäkälää ja lahokaviosammalta. Se oli hyvä esimerkki niistä metsistä, jotka ympäristöjärjestöt vetoomuksessaan vaativat suojeltavaksi, ja joiden suojelun tärkeyttä myös monet tutkijat, kuten Suomen luontopaneeli, painottavat. Samalla se on malliesimerkki siitä, miksi ja miten luontokato eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen Suomessa etenee.

Metsähallitus perustelee toimiaan Solbölessä tutkimuksella. Sen mukaan hakkuita tehdään jatkuvan kasvatuksen koealueella, mutta myös koealueiden ulkopuolelle jäävässä metsässä, jotta syntyisi määrältään, rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa puustoa tulevaa tutkimusta varten. Kyseenalaistamme, miksi arvokkaiden luonnonmetsien hakkuita pitää tutkia, jos nykytiedon valossa kaikki tällaiset, vähäisiksi käyneet metsät pitäisi suojella. Myöskään koealueiden ympäröivän puuston käsittelyä emme pidä kestävänä, jos siinä tarkoituksella hävitetään ja heikennetään alueen luontoarvoja. Jos metsäluontoa ei suojella nyt, ei pian enää ole jäljellä luontoa, jota tutkia tai suojella.

Nykyisen biodiversiteettikriisin keskellä luonnonmetsän puuston muokkaamista harvemmaksi, nuoremmaksi ja rakenteeltaan yksipuolisemmaksi ei voida hyväksyä, tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavia tutkimuksiakaan varten. Pidämme huolestuttavana sitä, että luonnonmetsien ja muiden suojelullisesti arvokkaiden metsien hakkuita tutkitaan, sillä se saattaa tarkoittaa, että vastaavien alueiden hakkuita valtion metsissä aiotaan ja halutaan tulevaisuudessa jatkaa piittaamatta Suomen tavoitteista pysäyttää luontokato.

Pyydämme Metsähallitukselta ja Luonnonvarakeskukselta vastauksia kolmeen kysymykseen liittyen Komossenin hakkuisiin:

1. Miksi tutkimusta ei voitu toteuttaa muualla kuin monimuotoisessa metsässä ja uhanalaisten lajien elinympäristössä?

2. Onko tutkimus eettistä, jos sen takia kiihdytetään luontokatoa ja köyhdytetään metsäluontoa?

3. Missä saatua tutkimustietoa aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää, jos nyt hakattavan alueen kaltaiset metsät pitäisi kaikki suojella?

Lisätietoja alueen luontoarvoista sekä metsäryhmän ja Metsäkapinan vaatimuksista:

Ida Korhonen

Luonto-Liiton metsäryhmä

puh. 0503702907

Lue myös aikaisempi blogitekstimme metsäntutkimuksen eettisyydestä:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s