Kainuun keskeytyneet hakkuut: Metsähallitus väittää, että… Fact check

Luonto-Liiton metsäryhmä kävi läpi Metsähallituksen väitteitä liittyen Kainuussa viime päivien aikana tapahtuneisiin hakkuiden keskeytymisiin ja tarkisti faktat. Väitteet on kerätty Metsähallituksen somepostauksista ja tiedotteista sekä Ylen aihetta käsittelevästä artikkelista.

Mörkölä, Hyrynsalmi, 20.1.

Tapaus Mörkölä, Hyrynsalmi

Metsähallituksen hakkuut Hyrynsalmella Mörkölässä keskeytyivät torstaina 20.1. puolen päivän aikoihin. Hakkuut keskeytyivät turvallisuussyistä, kun koneen läheisyyteen saapui ihmisiä. Hakkuut jatkuivat muutaman tunnin ajan iltapäivällä, mutta keskeytyivät illalla uudestaan. Yöllä hakkuut kuitenkin jatkuivat jälleen. Luonto-Liiton metsäryhmä ja Elokapinan Metsäkapina ovat paikalla seuraamassa tilannetta ja vaativat Metsähallitusta luopumaan hakkuista. Aiempi tiedote aiheesta luettavissa täällä.

Metsähallitus väittää, että…

…alueella ollaan tekemässä ylispuiden poistohakkuita.

Väite ei pidä paikkaansa. Kyse on vanhan kuusikon avohakkuusta, ei ylispuiden poistosta. Ylispuiden poisto on metsänhoitotoimenpide, jossa siemen- tai suojuspuuasentoon hakatulta alueelta käydään hakemassa aiemmissa hakkuissa säästetyt ylispuut pois. Siemen- ja suojuspuuhakkuut ovat päätehakkuita, joissa metsä kaadetaan muutamia siementämään tai jo olemassa olevia taimia suojaamaan jätettäviä puita lukuun ottamatta. Jätettäviä puita kutsutaan ylispuiksi. Mörkölän kohteella ei ole ylispuita, sillä siellä ei ole aiemmin tehty kyseisenkaltaisia päätehakkuita, eikä siellä näin ollen ole mahdollista tehdä ylispuiden poistohakkuita. Myös havainnot paikanpäältä vahvistavat, että kyse on todellisuudessa vanhan metsän avohakkuusta.

Metsähallituksen omien kuviotietojen mukaan kyseessä on 160-vuotias kuusikko. Metsähallitus totesi somepostauksissaan, että alue on ensiharvennettu vuonna 2019. Ensiharvennus on nuoressa metsässä tehtävä ensimmäinen metsänhoitotoimenpide, ja herättääkin paljon kysymyksiä, miten ja miksi yli 150-vuotias kuusikko on ensiharvennettu.

(Edit 21.1.2022 klo 12.47) Metsähallitus väittää, että alue olisi 1970-luvulla hakattu suojuspuuasentoon. Jos tämä pitää paikkansa, tarkoittaisi se että metsään on harvinaisen nopeasti rajun hakkuun jälkeen kehittynyt vanhan luonnonmetsän rakenne takaisin, sillä paikalla olijoiden maastohavaintojen ja kuvien mukaan kyse on kyllä selvästi kuusikon avohakkuusta. Metsähallitus myös korjasi aiemman väitteensä alueen ensiharvennuksesta vuonna 2019. Ensiharvennettu alue olikin toinen metsäkuvio kohteen vieressä.

…alueella ei esiinny liito-oravaa tai muuta uhanalaista lajistoa.

Metsähallitus perustelee väitteensä vuonna 2017 tehtyyn liito-oravaselvitykseen, jolloin nyt hakattavaksi aiotulla kuviolla ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueen läheisyydessä kuitenkin on tunnettuja liito-oravan elinalueita, eikä viisi vuotta sitten tehty selvitys riitä takaamaan, ettei laji olisi levinnyt myös nyt hakattavalle kuviolle. Lisäksi Ylä-Kainuun luonto ry:llä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirillä on tiedossa, että Mörkölän tilalla esiintyy liito-orava. Liito-orava on uhanalainen, EU:n luontodirektiivin mukaan unionin merkittävänä pitämä laji, jonka uhanalaisuuden merkittävin syy on metsätalous. Se on luonnonsuojelulaissa suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on lailla kielletty. Ylä-Kainuun luonto ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ovat jättäneet ELY-keskukselle vireillepanoesityksen luonnonsuojelulain vastaisten hakkuiden keskeyttämiseksi.

Muuta uhanalaista lajistoa alueella ei ole havaittu, koska alueella ei ole tehty luontoselvityksiä ennen hakkuita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uhanalaista lajistoa mahdollisesti esiintyisi alueella, mikäli asia selvitettäisiin.

(Edit 21.1.2022 klo 12.51) Metsähallitus väittää, että alueella on selvitetty luontoarvoja ennen hakkuita, mutta ei kerro, mitä selvityksiä on tehty tai onko niistä raportteja nähtävillä.

…Mörkölän hakkuut olivat pysähdyksissä muutaman tunnin, mutta jatkuivat sitten normaalisti.

Hakkuut pysähtyivät noin puolen päivän aikoihin, mutta jatkuivat parin tunnin kuluttua iltapäivällä. Illalla ne kuitenkin keskeytyivät uudestaan. Tässä välissä hakkuut ehtivät jatkua jonkin aikaa ”normaalisti” ilman, että paikalla oli konekuskin lisäksi muita. Hakkuut kuitenkin jatkuivat illalla myös niin, että koneen läheisyydessä oli ihmisiä. Metsäkoneen turvaetäisyys on 90 metriä, ja koneen kuljettajan tulisi pysäyttää kone välittömästi huomatessaan ihmisiä tätä lähempänä konetta. Konekuski ei kuitenkaan keskeyttänyt hakkuita vaan pyrki ihmiset huomattuaan jatkamaan ensin toisella puolella kyseistä metsäkuviota ja sitten jopa ihmisten välittömässä läheisyydessä.

Toivomme, että tämä ei ole Metsähallituksen käsitys ”normaalisti jatkuvista hakkuista”.

Lopulta hakkuut kuitenkin keskeytyivät, konekuskin kanssa käytiin ystävällistä keskustelua ja hänelle tarjottiin donitseja.

Yöllä hakkuut kuitenkin jatkuivat jälleen. Iltakymmenen ja aamukuuden välillä alueesta ehdittiin hakata suuri osa. Paikalla olevat hakkuita vastustavat kansalaiset ottivat aamulla yhteyttä Metsähallituksen aluejohtajaan, joka lupasi ”harkita” hakkuiden pysäytysvaatimusta. Lopulta hakkuutyö keskeytyi paikalla olleiden ihmisten takia. Luonto-Liiton metsäryhmä ja Elokapinan Metsäkapina seuraavat tilannetta ja tiedottavat tapahtumista edelleen.

(Edit 21.1.22 19.59) …paikalla olijoiden kanssa sovittiin, että osa hakkuista toteutetaan ja osa jätetään käsittelemättä

Todellisuudessa paikalla käyneet erätarkastaja ja Metsähallituksen edustajat eivät sopineet mitään vaan ilmoittivat, että aikovat jatkaa yöllä hakatulla kohteella työt loppuun vastustuksesta huolimatta, mutta säästää toisen pienemmän kuvion, jolla hakkuita ei oltu vielä aloitettu. Tämä kuvio oli kuulema tarkoitus jättää hakkaamatta, ”kunnes asiat selviävät”. Paikalla olleille hakkuiden vastustajille annettiin vaihtoehdoksi joko lähteä vapaaehtoisesti tai poliisin viemänä hakattavalta metsäalueelta.

Lisäksi Metsähallitus ei kerro, että…

…Metsähallituksen omien ympäristöperiaatteiden mukaan yli 280 metrin korkeudella meren pinnasta metsiä ei uudistushakattaisi ollenkaan. Mörkölän alue sijaitsee kuitenkin yli 300 metrin korkeudella.

…hakkuista on neuvoteltu ympäristöjärjestöjen kanssa vuonna 2020. Viimeisin mukana olleiden järjestöjen löytämä pöytäkirja aiheesta on päivätty 17.12.2020, jolloin sovittiin, että kyseiset hakkuut jätetään toistaiseksi toteuttamatta ja niistä neuvotellaan myöhemmin. Uusia neuvotteluja ei kuitenkaan ennen hakkuiden aloittamista pidetty.

(Edit 21.1.2022 klo 12.52) Metsähallituksen aluejohtaja on myöntänyt, että Mörkölän hakkuut olivat ”vahinko” ja niistä olisi pitänyt neuvotella ensin ympäristöjärjestöjen kanssa.

(EDIT 27.1.2022 klo 19.15) Korjaus yllä väitettyyn: Metsähallitus ei myöntänyt hakkuiden olevan ”vahinko” vaan ”virhe”, eikä tätä sanonut aluejohtaja vaan suunnittelupäällikkö. Mutta kuten Metsähallitus itsekin tietää, virheitä sattuu. Tosilla virhe tarkoittaa väärien yksityiskohtien kirjoittamista blogiin. Tosilla taas 160-vuotiaan metsän kaatamista. Ensimmäinen näistä virheistä voidaan korjata, kuten tässä parhaillaan tapahtuu. Jälkimmäistä ei. Oli kyseessä vahinko, virhe tai tarkoituksella tehdyt hakkuut, lopputulos on sama: Menetettyä metsäluontoa ei enää saada takaisin.

Myöhemmin Metsähallitus kirjoitti twitterissä näin: Teimme virheen, ettemme ilmoittaneet hakkuista järjestöille. Tätä pahoittelemme.

Mörkölä, Hyrynsalmi, 20.1.

Tapaus Suomussalmi, Yli-Vuokki

Suomussalmella Yli-Vuokissa Metsähallitus aloitti laajat hakkuut Yli-Vuokin virkistysalueella ja sen läheisyydessä historiallisen Vienan vesireitin varrella. Hakkuut kuitenkin keskeytyivät Yli-Vuokin Kotaniemessä keskiviikkona 19.1. Tiedotimme hakkuista aiemmin täällä ja niiden keskeytymisestä täällä.

Metsähallitus väittää, että…

…hakkuut keskeytyivät Kotaniemessä keskiviikkona, mutta niitä jatkettiin torstaiaamuna normaalisti.

Hakkuut todella jatkuivat torstaina, kuten Metsähallitus väittää. Alueella oli kuitenkin yhä ihmisiä, pahimmillaan vain 30-40 metrin päässä puita kaatavasta koneesta. Konekuski oli todennäköisesti huomannut huomioliiveihin pukeutuneet ja valoja kantavat ihmiset, ja myös Metsähallitus oli tietoinen tapahtuvasta työturvallisuusrikkeestä, sillä yhtiön edustaja saapui henkilökohtaisesti paikalle. Jälleen kerran: onko tällainen sivullisten turvallisuuden vaarantaminen todella Metsähallituksen mielestä ”normaali” tapa jatkaa hakkuita.

…yhtiö keskusteli Yli-Vuokin työmaalla vierailleiden kanssa sopuisissa ja turvallisissa tunnelmissa.

Paikalle Kotaniemeen saapuneen Metsähallituksen tiimiesimiehen kanssa tosiaan käytiin hyvä, ystävällinen ja kohtelias keskustelu. Sopuun ei kuitenkaan päästy, vaan mukana ollut erätarkastaja otti paikalla olleiden henkilötiedot ylös ja uhkasi kiinniotolla ja poliisin kutsumisella, mikäli hakkuualueelta ei poistuttaisi tai sinne palattaisiin.

…Yli-Vuokin alueella tehdään lähinnä poimintahakkuita.

On totta että Yli-Vuokin virkistysalueella hakkuut ovat poiminta- ja pienaukkohakkuita. Virkistysalueen välittömässä läheisyydessä tehtiin kuitenkin myös avohakkuita, joista osa oli suunniteltu jopa aivan vesistöjen rantavyöhykkeille. Lisäksi myös rajuilla poimintahakkuilla voidaan merkittävästi heikentää alueen luontoarvoja, sillä niillä estetään mm. luontaisen lahopuujatkumon syntyminen ja kehittyminen. Metsähallituksen mukaan Yli-Vuokin nyt hakattavat metsät ovat noin 140-170 -vuotiaita männikköjä. Esimerkiksi Luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan kaikki valtion yli 120-vuotiaat metsät pitäisi asettaa hakkuukieltoon välittömästi, mikäli Suomi todella haluaa pysäyttää luontokadon.

…hakkuista on sovittu Vienan reitti ry:n kanssa.

Vienan reitti ry:n mukaan kyseisen alueen hakkuista ei ole sovittu yhdistyksen kanssa mitään. Metsähallituksen väitteensä tueksi linkkaamassa tiedotteessa kerrottiin yhdistyksen kanssa tehdystä sopimuksesta, joka koski Vienan maareittiä. Nyt on kuitenkin kyse Vienan vesireitin varrella sijaitsevista metsistä.

(Edit 21.1.2022 klo 13.11.) Vienan reitti ry:n puheenjohtajalta Paavo Keräseltä saatujen tietojen mukaan aiemman Vienan maareittiä koskevan sopimuksen yhteydessä Metsähallitus oli luvannut yhdistykselle, että Vienan vesireitin, eli nyt hakattavan alueen, metsänhoitosuunnitelmiin palattaisiin helmikuussa ja myös niistä neuvoteltaisiin yhdistyksen kanssa. Hakkuut alueella alkoivat kuitenkin jo nyt, paljon ennen luvattuja neuvotteluja.

Yli-Vuokki, Suomussalmi 14.1. Kuva: Aslak Eronen

Mörkölä ja Yli-Vuokki eivät ole ensimmäisiä kertoja kun Metsähallitus hakkaa luonto- ja/tai virkistysarvoiltaan merkittäviä metsiä. Viime syksynä hakkuut valtion metsissä ovat keskeytyneet myös Karttimonjoella Suomussalmella ja Häädetkeitaalla Parkanossa, ja lisäksi on lukuisia kohteita, jotka päätyvät hakkuisiin ilman, että kukaan ehtii ajoissa asiaa huomata. Esimerkiksi Keski-Uusimaa uutisoi 16.1. kuinka Tuusulassa Ruotsinkylässä Metsähallitus oli hakannut arvokkaita vanhoja metsiä siitä huolimatta että ympäristöjärjestöt olivat tiedottaneet heille alueen luontoarvoista ja hakkuukuvioilta löytyneistä uhanalaisista lajeista.

Sen lisäksi, että Metsähallitus tietoisesti heikentää metsien luontoarvoja hakkuilla, se pimittää tutkijoilta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää suojelunarvoisten metsien määrittelemiseen ja EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanemiseen. Helsingin sanomat uutisoi aiheesta 5.1. Metsähallitus kieltäytyi luovuttamasta tutkijoiden tarvitsemia metsävaratietoja kaikkien suomalaisten yhteisistä metsistä vedoten tästä ”mahdollisesti koituvaan taloudelliseen haittaan”.

19.1. Helsingin sanomat uutisoi 50 tutkijan laatimasta raportista, jonka mukaan edes 30% suojeleminen ei riitä pysäyttämään luontokatoa. Tarvitaan nykyisten toimintatapojen muuttamista. Raportin pääkirjoittajan Paris-Saclayn yliopiston ekologian professorin Paul Leadleyn mukaan elämme biodiversiteettikriisin keskellä. Tästä huolimatta Suomessa valtion metsiä hallinnoiva yhtiö hakkaa arvokkaita luonnonmetsiä tarvittaessa jopa salaa keskellä yötä, pimittää tietoa tutkijoilta ja valehtelee kansalaisille. Herää kysymys, onko näin epäluotettavasti toimiva yhtiö todella oikea yhtiö huolehtimaan metsistämme. Suomen valtio on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteeseen pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Olisiko nykyisessä biodiversiteettikriisissä tämänhetkistä toimintatapaa järkevämpää, tehokkaampaa ja halvempaa yksinkertaisesti hyödyntää kaikki valtion maat luonnonsuojelutarkoituksiin?

Yli-Vuokki, Suomussalmi 19.1. Kuva: Jukka Eskelinen

Lisätietoa tapahtumista sekä Luonto-Liiton metsäryhmän ja Elokapinan Metsäkapinan vaatimuksista:

Ida Korhonen, Luonto-Liiton metsäryhmä (puh. 0503702907)