Skip to content

Ympäristöministeriö puolustelee hallituksen tuhoisaa metsäpolitiikkaa valikoiduilla puolitotuuksilla

24.5.2017

Teksti ja kuvat: Lauri Kajander

Suomen ilmastopaneeli julkaisi 23.5.2017 raportin, jossa selvitettiin biotalousalan tutkijoiden käsityksiä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Tutkijat muotoilivat yhdessä seitsemän väittämää, joista tutkijat ovat yksimielisiä. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiirehti heti kommentoimaan tutkijoiden näkemyksiä tiedotteella.

Kantoaukko_panoraama_Jämsä_2016_LKa

Vertaillaanpa.

Tutkijat:

Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.

Ministeri Tiilikaisen johtopäätös:

”Metsänhoidon ilmastohyödyt tunnustetaan. Suomen metsät ovat jatkossakin hiilinielu. Tämä tarkoittaa, että Suomen metsät viilentävät ilmastoa eli sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Suomen metsien hiilivarasto suurenee joka vuosi”

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää saada hiilipäästöjä ilmakehään vähennettyä voimakkaasti ja nopeasti, muutaman lähivuosikymmenen aikana. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että lisäämällä metsien hakkuita vaikutus tällä aikavälillä on päinvastainen. Tiilikainen sivuuttaa tämän täysin ja hokee hallituksen biotalousmantraa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Avohakkuu_Jämsä_UPM_2016_LKa

Entäs sitten luonnon monimuotoisuus?

Tutkijat:

Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.

Tiilikaisen mielestä tämäkin asia on kunnossa:

”[Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen vuonna 2016 tekemän metsäluonnon monimuotoisuutta koskevan] selvityksen mukaan metsien monimuotoisuustavoitteet ovat saavutettavissa myös kansallisen metsästrategian puunkäyttötavoitteilla, mutta lisätoimia monimuotoisuuden edistämiseksi tarvitaan.

”Näin tullaan tekemään. Viimeksi huhtikuussa hallitus päätti lisätä luonnonsuojelun määrärahoja. Nämä ohjataan metsäluonnon suojeluun”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Kerrataanpa minkälainen ”lisätoimi monimuotoisuuden edistämiseksi” Sipilän hallituksen luonnonsuojelubudjetti on ollut.

Vuonna 2015 luonnonsuojelualueiden hankintaan budjetoitiin yhteensä 47,8 miljoonaa euroa. Sipilän hallitus leikkasi tästä rahoituksesta 63 % ja vuonna 2016 käytössä oli 17 miljoonaa. Itse romahduttamaansa rahoitukseen hallitus on nyt palauttamassa 3 miljoonaa ensi vuonna, jolloin rahaa on käytettävissä yhteensä 21,7 miljoonaa.

Vuonna 2018 luonnonsuojelualueiden hankintarahoja on siis leikattu vuoden 2015 tasosta 63 prosentin sijaan ”vain” 55 prosenttia.

Että sellaisia ”lisätoimia monimuotoisuuden edistämiseksi”.

Lopuksi Tiilikainen valittaa ympäristöministeriön tiedotteessa, että tutkijoiden näkemyksestä puuttuu kansainvälinen ote. Hän vertaa Suomen hakkuutasoa Ruotsin hakkuutasoon, ikään kuin olisi jokin kestävän hakkuutason mittari että jossain hakataan vielä enemmän. Ruotsin hakkuutaso on vielä korkeampi kuin Suomen, mutta ei siksi että Suomessa hakattaisiin liian vähän vaan siksi että Ruotsissakin hakataan liikaa.

Tiilikaiselta itseltään tietenkin unohtuu Suomen ja Ruotsin luonnonsuojelubudjettien vertailu. Alla olevasta kuvasta selviää miksi.

Ruotsi-Suomi ls-maaottelu 2017

Tässä vielä Ilmastopaneelin raportin kaikki seitsemän tutkijoiden yhdessä muotoilemaa väittämää, joista vallitsee yksimielisyys. Väittämien arviointiin ja työstämiseen osallistui 28 tutkijaa Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä.

  • Talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsähoidon keinoin, mutta lähimpien vuosikymmenien aikana ei pystytä lisäämään merkittävästi runkopuun nettokasvua. Merkittävä lisäys on odotettavissa vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.
  • Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.
  • Suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita.
  • Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.
  • Metsien käytön poliittista päätöksentekoa varten tuotettuja Suomen metsien tulevaa kehitystä kuvaavia mallilaskelmia olisi hyvä täydentää muun muassa ilmastomuutoksen erilaisia kehityspolkuja kuvaavilla analyyseillä.
  • Metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetetut tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa samanaikaisesti.
  • Merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa.

 

Mainokset
3 kommenttia leave one →
  1. Kaukoputki permalink
    30.5.2017 06:15

    Toivon paria tarkennusta blogissa esittämiisi asioihin:

    Ilmastopaneelin raportti toteaa myös näin: ”Väittämässä ei esitetä Suomen metsien hiilivaraston pienenevän lisähakkuiden seurauksena. Hallituksen linjausten mukaisten hakkuiden lisäysten jälkeenkin Suomen metsät säilyvät hiilinieluina, eli metsien hiilivarasto jatkaa kasvuaan. Hiilivaraston kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin ilman hakkuiden lisäystä.” Miten tulkitset Tiilikaisen lausumat tästä näkökulmasta?

    Todennäköisesti Ruotsi panostaa tällä hetkellä rahallisesti Suomea enemmän metsien suojeluun, koska lähtevät takamatkalta ja ovat suojelualoissa prosentuaalisestikin Suomea jäljessä. Onko näin? Tästä linkistä voi aloittaa:http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-11-07_001_004.gif

  2. 30.5.2017 09:05

    Hei,

    Kiitos kommentista.

    Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää nopeita toimenpiteitä. Kriittiisiä raja-arvoja ollaan ylittämässä ja kasvihuonekaasujen päästöt on saatava laskuun pian. Kun arvioidaan metsän vaikutusta ilmastoon, pitää tarkastella sitä, kuinka paljon hiiltä metsä pitää poissa ilmakehästä.

    Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvion (http://bit.ly/2kkYYhQ) mukaan hakkuiden lisäämisen tavoitteiden mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, ennakoidaan pienentävän metsien hiilinielun vuosina 2021-2030 noin puoleen nykyisestä. Metsä siis sitoo vuodessa arviolta 15 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä vähemmän päästöjä 2030 kuin nykytilassa. Tämä määrä on enemmän kuin koko liikenteen vuosittaiset päästöt.

    Vaikka metsä lisähakkuista huolimatta edelleen sitoisi hiiltä, Suomen metsäpolitiikassa voidaan valita kahdesta vaihtoehdosta:

    1. metsä sitoo tulevina kriittisinä vuosikymmeninä yli liikennesektorin verran enemmän hiiltä ja hakkuut pysyvät noin nykytasolla (joka sekin on jo kaikkien aikojen ennätystaso) TAI

    2. hakkuita lisätään hallituksen tavoitteiden mukaisesti tukemalla suuria biodieselhankkeita ym. bulkkitehtaita ja ilmakehässä on lähivuosikymmeninä yli liikennesektorin päästöjen verran enemmän hiiltä.

    Se, ettei metsän polttamisesta energiaksi lasketa aiheutuvan hiilidioksidipäästöjä, on suuri huijaus.

    Ja sitten Ruotsi.

    Mahdollista on, että Ruotsissa on suojeltu vielä jonkin verran vähemmän metsää kuin Suomessa. Erilaisesta tilastointitavasta johtuen noita suojeluprosentteja ei voi kuitenkaan suoraan verrata keskenään. Eri maissa luokitellaan eriasteinen suojelu eri tavalla.

    Suomessa tuottavan metsämaan eli varsinaisen metsän todellinen suojeluprosentti vaihtelee Etelä-Karjalan maakunnan naurettavasta 1 prosentista ylöspäin Lapin 14 %:iin. Koko maassa keskiarvo on 5,7%. Suurin osa suojelualueista sijaitsee Lapissa. Suuri osa metsäluonnon monimuotoisuudesta ei kuitenkaan siellä pärjää, vaan suojelua tarvitaan myös etelään.

    Koko Etelä-Suomessa (Lappia, Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta koko Suomi) metsämaasta on hakkuilta suojeltu 2,6%. Ei sillä paljon juhlita, vertasi Ruotsiin tai mihin tahansa muuallekaan.

    Nykyisellä luonnonsuojelubudjetilla ei päästä edes METSO-ohjelman vesitettyyn tavoitteeseen suojella n. 100 000 ha eli n. 0,5 % metsistä. Tämä tavoite piti saavuttaa vuonna 2016, mutta koska rahat eivät ole aiemminkaan riittäneet, tavoitetta siirrettiin edellisen hallituksen aikana vuosikymmenellä eteenpäin vuoteen 2025. Nyt Sipilän hallituksen leikkausten jälkeen tämäkään aika ei riitä. Metsien suojelun rahoitusta olisi kiireesti ja merkittävästi parannettava.

    Mutta kuten sanottu, Sipilän hallituksen tavoitteena on lisätä hakkuita nykyisestä ennätystastosta kymmenillä prosenteilla samaan aikaan kun luonnonsuojelun rahoituksesta on leikattu yli puolet.

    t. Lauri

    http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/luonnonvarakeskuksen-tuoreet-tilastot-liioittelevat-suojeltujen-metsien-maaraa

    LUKEn suojelutilasto: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__04%20Metsien%20suojelu/02_metsien-suojelu.px/table/tableViewLayout1/?rxid=a7abf107-6240-4349-bca2-54a3bd59806f

    • Kaukoputki permalink
      3.6.2017 17:36

      1) Ei kai kukaan metsää polttaakseen ole suunnitellut hakkuiden lisäystä. Jos halutaan Suomeen vientituloja lisää välttääksemme toistuvia säästöjä, on se luontevin tehdä metsäteollisuuteen panostamisen kautta. Vai onko lähitulevaisuudessa muita realistisia vaihtoehtoja? Kaivosteollisuutemme on jo ajettu alennustilaan.

      Millä perusteilla liikennesektorin päästöennusteet on laskettu; kuinka on huomioitu vähäpäästöisempi tekniikka, jota lienee tulossa jo vuoteen 2030 jonkin verran.

      2) Ruotsissa on sama tilanne, se vähä mitä on suojeltu, on suojeltu maan pohjois-osissa.

      Hiilipäästöjen suhteen ei ole niinkään merkitystä millaisia kohteita suojellaan, kunhan suojellaan. Lahoava metsä sitäpaitsi pukkaa hiilidioksidia ja metaania vielä kaupan päälle, joten ei hiilipäästöjen osalta niinkään hyvä suojelukohde.

      Kaikenkaikkiaan minusta tuntuu, että hiilitaseen varjolla ajetaan aivan muita asioita:
      – metsien käyttökieltoa
      – Sipilän hallituksesta on tehtävä mörkö keinolla millä hyvänsä

      Sitäkö on todellinen vihreä agenda, puolihuomaamatonta manipulointia?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: