Teksti: Lauri Kajander Kuvat: Ari Aalto / SLL – Keurusseudun luonnonystävät ry
***
PÄIVITYS 17.1.2015
Mielenosoitus keskeytti Metsähallituksen vanhan metsän hakkuut Keuruulla
Lue lisää tiedotteesta tästä linkistä!
***
Metsähallituksella on Keuruulla juuri nyt käynnissä alkaneen vuoden törkeimmät luontoarvojen hävityshakkuut. Keuruun lakkautetun varuskunnan alueella liikkuminen vapautui viime vuodenvaihteessa ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. Suomen luonnonsuojeluliiton kartoittajat tutkivat välittömästi alueen luontoarvoja ja totesivat alueen olevan yksi Keski-Suomen laajimmista ja laadukkaimmista luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistä valtionmailla.
Luontotiedot toimitettiin viipymättä Metsähallitukselle tiedoksi ja esitettiin huippuarvokkaan kokonaisuuden suojelemista. Pyynnöt kaikuivat kuuroille korville. Liikkumisrajoitteiden poistamisesta ei mennyt kuin kaksi viikkoa, kun hakkuukoneet olivat jo maastossa. Itse asiassa Metsähallituksella oli niin kova kiire päästä hakkaamaan, että julkisia tietoja hakkuusuunnitelmista ei useista pyynnöistä huolimatta ole kolmessa päivässä vielä ehditty toimittaa luontojärjestöille.
Avohakkuuleimikoita on suunniteltu yhteensä noin 50 hehtaaria. Tänään 16.1.2015 on jo ehditty hakata useita hehtaareja metsää, jossa puusto on 150-220 vuotiasta. Tällaisia metsiä ei Suomen eteläpuoliskosta löydy juuri etsimälläkään. Itse asiassa niitä on niin vähän, ettei niiden määrää pystytä edes tilastoimaan luotettavasti valtakunnan metsien inventoinneissa, koska niitä ei osu tutkittaville koealoille. Etelä-Suomen valtionmailla niitä on vielä vähemmän. Metsähallitus ei kuitenkaan valtion metsien hoitajana keksi näille viimeisille luontohelmille muuta käyttöä kuin avohakkuun.
Tästäkin metsästä hakatut yli 200-vuotiaat puut päätyvät maailman markkinoille FSC-sertifioituun puuhun sekoitettuna ”FSC Mix” -leimalla merkittyjen tuotteiden osana. Nämä tuotteet saavat sisältää varsinaisen FSC-sertifioidun raaka-aineen lisäksi enintään 30 % muuta, ns. kontrolloitua puuta. Systeemin heikkouden takia metsäyhtiöt voivat viherpestä Metsähallituksen harrastaman tietoisen luontoarvojen hävityksen FSC-merkin alla, jonka pitäisi olla tae tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Suomalaiset luontojärjestöt ovat mukana kehittämässä FSC-sertifiointia ja eräs turhauttavimmista porsaanrei’istä järjestelmässä on juuri tämä ”kontrolloitu puu”. Mikään vastuullinen metsäyhtiö ei ostaisi näistä hakkuista peräisin olevaa puuta, saati sitten kehtaisi myydä sitä FSC-merkin alla ”kestävästi” tuotettuna. Vuosia kestäneestä yrityksestämme huolimatta metsäteollisuus ei ole toistaiseksi suostunut järjestelmää parantamaan. Lisätietoa FSC:n ”kontrolloidun puun” ongelmista löytyy tästä Greenpeacen raportista: FSC at Risk: Finland (pdf). Itsestään selvää tietenkin on, että Suomessa vallitseva metsäsertifiontijärjestelmän irvikuva PEFC ei näe tällaisissa hakkuissa mitään ongelmaa.
Tänään 16.1. hakkuulla tehdyssä maastokatselmuksessa Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist totesi näiden korvaamattomien luontoarvojen avohakkaamisen olevan Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaista. Kysymys kuuluu, mitä sellaisella ympäristöoppaalla kukaan tekee?
Anna palautetta Metsähallitukselle:
- pääjohtaja Esa Härmälä: esa.harmala (ät) metsa.fi
- metsätalouden johtaja Jussi Kumpula: jussi.kumpula (ät) metsa.fi
- metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo: antti.otsamo (ät) metsa.fi
- suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist: niklas.bjorkqvist (ät) metsa.fi
- palaute (ät) metsa.fi
Lisätietoa:
- SLL:n verkkouutinen 16.1. (lisää kuvia hakkuista): Metsähallitus avohakkaa luontoaarretta Keuruulla – katso kuvat
- SLL:n tiedote 15.1.: ”METSO-ohjelmaa toteutetaan tehottomasti – Metsähallitus hakkaa METSO-kelpoista valtionmaata nyt Keuruulla”
- SLL: Keuruun varuskunta-alueen metsien luontoselvitysraportti (pdf)
- SLL: Keuruun lakkautetun varuskunta-alueen metsien suojeluesitysrajaus kartalla (pdf)
- luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaat vanhat metsät (punainen) ja enimmäkseen vanhapuustoiset luonnonsuojelullisesti arvokkaat metsät (sininen.)
Luonto-Liiton metsäblogi 
Jos hyödyntäisimme hampun kuitukasvina ei tätäkään tarvitsisi tehdä (: tutkikaapa asiaa huviksenne.
Paitsi että teknologia hampun hyödyntämiseen ei ole olemassa. Teoriassa se on mahdollista, käytännössä ei.
Jaa, kyllä hampusta on tehty paperia jo tuhansia vuosia ennen kuin keksittiin, että puusellustakin se onnistuu.
Suomessa pitäisi kyllä kunniottaa vanhan metsän luontoarvoja, Muutama hehtaari varmaan vaikuttaa aika vähän maamme paperituotannossa. Harmittaa miten vähän todella vanhaa metsää meillä on. On hyvä julkistaa nämä tapaukset.
Samaa mieltä!
Kyllä sitä hehtaaria löytyy muualtakin, miksi pitää mennä kaatamaan se vanha metsä (arvokkaanpaa?).
Hävetkää paskat! Lähes koko Suomen metsät on jo raiskattu avohakkuilla, metsänojituksilla, laikutuksella jne… Suomalaisten kansallisomaisuudella ja sielunmaisemalla pyyhitään takapuolta ympäri maailmaa kun lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä metsät on myyty pilkkahinnalla paskapaperiksi… Hakatut talousmetsät ovat vain surkea ja kalpea aavistus oikeasta metsästä, peltoa jossa ei kasva viljaa vaan wc- paperia. Olemme jo riistäneet lapsiltamme suurimman osan oikeasta metsästä sukupolvien ajaksi, onko meidän pakko tuhota loputkin, että voidaan sitten tuhlata rahat Kreikan ja muiden maiden velkojen maksamiseen Saksalaisille pankkiireille?
Mikä tätä maata riivaa, missä on ne ”talousmetsät” joita hyödynnetään.
On näköjään käynnissä kampanja missä etsitään vanhimmat, vielä pystyssä olevat arvometsät ja avohakataan ne kaikki.
What is wrong with this country, where there are ”commercial forests” are utilized.
Seems to have been running a campaign in search of the oldest, still standing in the value of forests and destroyed them all.
This is an uncultured Finland today
Törkeää! Virkamiehet, oli sitra tai mikä tahansa instanssi, nauttivat ilmeisesti vallan tunteesta kun saavat kyykyttää kansalaisia tai heidän edustamiaan järjestöjä.
Metsähallituksellakin aivan liian iso organisaatio, jonka pyörittämiseksi on pakko tehdä rahaa tavalla tai toisella. Ylä-lappikin on raiskattu tyystin ja nyt siellä tehdään hakkuita sen verran, että saadaan palkat maksettua ylä-lapin henkilöstölle. Organisaatiota olisi hyvä keventää, mutta en kuitenkaan sano, että tämä hakkuu olisi tarvinut jättää tekemäti. Jos metsä on 200 vuotiasta niin ei tarvi kahdesti miettiä mitä sille tapahtuu seuraavan 50-100 vuoden aikana. Metsien pitää kuitenkin uudistua, joko luonnollisesti tai ihmisen toimesta. Luonnollinen uudistuminen on tieten rajoitettu ihmisen toimesta, koska metsäpalot sammutetaan. Suomi elää metsästä, mutta toivotaan, että tästäkin metsästä saatava raha ei mene organisaatiopöhön kasvattamiseen vaan johonkin järkevään toimintaan.
Mänty voi elää paljon vanhemmaksi kuin arvioimasi 200+100 vuotta, samoin kokonainen metsä. (Metsä nimittäin uudistuu jatkuvasti. Vanhin puu voi olla 200 vuotta, mutta nuorimmat taimet metsän pohjalla vasta itämässä.) Sitä paitsi avohakkuulla ei ole mitään tekemistä metsän luonnollisen uudistumisen kanssa, ei edes luonnollisenkaltaisen uudistamisen. (Avohakkuussa puumateriaali viedään pois metsästä ja maanpinta rikotaan/rikkoutuu. Näin ei käy, jos myrsky tai metsäpalo raivaa laajankin alueen metsää avoimeksi.) Lue tutkimustietoa aiheesta ennen kuin esität kommentteja.
Mistähän Tompalle on tullut sellainen käsitys että Metsähallituksella on liian ”paksu” organisaatio? Oletko kenties töissä siellä. Luontopalveluilla näin varmaankin on, tuskin Metsätalousessa jossa omilla tuloilla täytyy rahoittaa kaikki hommat. Toisin kuin budjettirahoitetussa luontopuolessa.
Tulostavoitteen osalta mielestäni tulsi käydä keskustelua Metsähallituksen ja ministeriöiden kanssa. Töissähän ihmiset siellä Metsätaloudessa vain ovat. Ja hankalassa rakosessa, kun toiset vaatii tulosta ja toiset osoittavat mieltä pikku metsiköistä.
Onkohan tämä ihan tarpeellista? Eikö tämäkin olisi ollut parempi hyödyntää muuten esim. jättää jokaisen kansalaisen käyttöön tekemällä siitä vaellukseen sopivan alueen ja houkutella ulkomaalaisia retkeilemään. Japanilaiset ovat esim. haltioissaan suomen metsistä. Mihin nämä puut nyt käytetään, myykö taas joku yhtiö ne piikkiinsä ulkomaille?
Tässä artikkelissa ei kerrota tämän vapautuneen metsän kokonaisaluetta.
Lisäksi Greenpeacen käyttäminen referenssinä mihinkään on vähintäänkin kyseenalaista, tämä järjestö nyt kuitenkin on tunnettu äärimmäisestä epärehellisyydestä.
Päivitysilmoitus: Luonto-Liitto: Mielenosoitus keskeytti Metsähallituksen vanhan metsän hakkuut Keuruulla | Victoria Media
Niin metsä vastaa kuin sinne huudataan: KIRVESTÄ!
Törkeää!
Ensin maat on pöllitty alkuperäisiltä omistajilta valtion käyttöön. Nyt sitten rosvot nauttii lihoista! Vastustan!
Itse olen 6 vuotiaana nähnyt kun meidän maalta kaadettiin pari hehtaaria ns vanhaa metsää. No olin mukana kylvämässä uudet männyn siemenet, Entäs nyt 54 vuotta myöhemmin. Siellä kasvaa erittäin hieno ja komea mänty sekametsä katajineen ja pihlajineen. Lapsen lapsen lapsen lapset näkee sitten myöhemmin taas vanhaa metsää. Katsokaas myö eletään vaan n 85 vuotta mutta metsä elää mietä kauemmin. On ollut täällä jääkaudesta saakka ja jää vielä meidän jälkeemmekin. Noille ”Greenpeacin” intoilijoille vaan, milläas niitten laivat ja kumiveneet kulkee bensalla ja dieselillä. Kyllä kait ne jotain syökin, että se siitä egoligiasta
Toi metsä olis pitäny hakata jo vuosikymmeniä sitten.. Suomessa metsä kasvaa vuodessa huomattavasti ennemmän kun sitä edes ehdittäisiin hakata ja hakkuut ovat kuiteskin aika vähäisiä vielä.
Nii kyllä nyt istutettu metsä on 200 vuoden päästä tosiaan 200 vuotias metsä, mutta harvemmin ne metsät ehtii täälä kasvaa niin vanhoiksi ennen kun ne hakataan.
200v on erittäin lyhyt aika luonnossa. Ihminen lyhyen ja kiireisen elämän aikana ei sitä vaan aina muista. Ja kyllä ne arvokkaimmat kohteet melkein poikkeuksetta säästetään hakkuun yhteydessä.
Hellou kaikki luonon ystävät!
Käykää ihmeessä kommentoimassa ja tykkäämässä LinkedInissa asiasta laittamaani Postausta, saadaan asialle lisää julkisuutta busineksen parissakin:
https://www.linkedin.com/pulse/mets%C3%A4hallituksen-hakkuista-risto-nuutinen
Miksi teette Keuruun hakkuut?Lopettakaa vielä kun ehditte.
Mitäköhän arvoa tuonkin paikan suojelulla olisi ollut? Ja missä keuruu edes on
eikö tuo alue ole kuitenkin tosi pieni oikeesti suojeltavaks,okei vanhaa ,200 v kuusikkoa,mut kuusi kuolee viimestään 250vuotiaana,ja sitä ennen siihen tulee kirjanpainaja ja muut,sitten vaarassa on kaikki ympäröivät metsät
ja te ylenette luulemaan että hamppu kasvaa suomen luonnossa mutkitta siihen kuntoon että siitä saadaan harsoa?
Kyllä se kasvaa, jopa Pohjois-Pohjanmaalla siitä on hyviä kokemuksia. Hamppua on helppo jalostaa eri tarkoituksiin, yksi helpoimmista kasveista kultivoida. Luonnonvaraisena hamppu kasvaa mm. Himalajalla, missä ei kovin kummoiset olosuhteet ole.
voi tuota titämättömyyden määrää…
Hei te, jotka huutelette metsän kasvavan kyllä takaisin. Kasvaahan se, ja saattaakin maallikon silmään näyttää metsältä siinä missä se edeltänyt vanha metsäkin. Lajisto on kuitenkin täysin eri. On paljon lajeja (niin eläin- kuin kasvilajejakin), jotka viihtyvät ns. kliimaksivaiheen metsissä. Sitä se metsä ei avohakkuun jälkeen enää ole. Juuri tuolle kyseiselle läntille ei ehkä olisi ihmisten kannalta ”parempaakaan” käyttöä kuin hakkuu keksitty, mutta sen lajistolle juuri tuo kyseinen metsä saattoi olla elintärkeä. Mistä lie löytyykään seuraava yhtä vanha? Ja kuinka ne vanhan metsän lajit saadaan takaisin jos ne lähes koko Etelä-Suomesta kerran hävitetään.
Metsä uudistuu luontaisesti koko ajan, ei siis voi myöskään ajatella että tuolla kyseisellä metsällä olisi ollut vain tietyn verran aikaa jäljellä, ja sitten se olisi joka tapauksessa mennyt HUPS nurin. Nuo jutussa mainitut 200-vuotiaat puut olivat metsän vanhimpia, mutta aina kun joku suuri ja vanha puu kaatuu ja muodostuu aukko latvukseen, on alikasvoksena taimia vuoroaan odottelemassa.
Suomessa noita vanhoja metsiä todellakin on vähän jäljellä, sillä lähes kaikki metsämme ovat talousmetsää. Kuten jutussakin lukee, vanhoja metsiä on varsinkin eteläisessä Suomessa jäljellä hyvin vähän. Itselleni ei siis ainakaan mene laisinkaan jakeluun, miksi tuo nyt piti äkkiä mennä hakkaamaan. No siis juu, syyhän on se että massit haluttiin tästä metsästä päästä äkkiä käärimään talteen, mutta tällainen lyhytnäköinen touhu sapettaa ainakin minua.
Mikäli ette juurikaan tiedä miten maailmassa (ja Suomessa) luonnolla on asiat, ottakaa selvää. Ne eivät ole laisinkaan hyvin, ja pian se paska kyllä osuu tuulettimeen. Emme voi loputtomasti tuhota muita lajeja altamme puolivahingossa ja ajatellen että ”tuo nyt oli vaan joku pikku koppakuoriainen” ja ”oho, nyt menikin jo kaikki tiikerit”. Eivät kaikki ne lajit ole turhanpäiten maailmalle ilmaantuneet, vaan ovat osa erilaisia ekosysteemejä. Tähän voisi vielä saarnata pitkät pätkät siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottaa kummasti kun siihen mahdollisesti sopeutuvia lajeja on jäljellä mahdollisimman paljon, mutta en nyt taida vaivautua. Kuitenkin, tämä metsä saattoi olla hyvin uniikki biodiversiteetin kannalta!