Skip to content

Metsähallitus jatkaa syntejään Vienan reitillä

4.11.2013

Teksti: Emilia Pippola
Valokuvat: Luonto-Liitto

Metsähallitus on jälleen hakannut historiallisen Vienan reitin varrella, tällä kertaa Suomussalmen Syntisenkankaan alueella. Lokakuun puolivälissä toteutetuista hakkuista voi lukea

Pohjanlahden ja Vienanmeren aikanaan yhdistänyt Vienan reitti ja sitä merkitsevät vanhat puut ovat muinaismuistolain suojaamia muinaisjäännöksiä. Vuodesta toiseen Metsähallitus suorittaa reitin varrella avohakkuita, eikä jälki ole kaunista katseltavaa. Kaikkialle ei jätetä suojavyöhykkeitä lainkaan, metsäkoneet ovat paikoin vaurioittaneet reittiä ja toisinaan Metsähallitus on kaatanut myös merkkipuita. Tämänsyksyisissäkin hakkuissa aukot ulottuvat osin polkuun saakka jättäen reitin paljaaksi.

Vuosien saatossa poliisille on jätetty useita rikosilmoituksia Vienan reitin hakkuista. Esimerkiksi vuonna 2010 Kainuun luonnonsuojelupiiri teki rikosilmoituksen muinaismuistolain rikkomisesta. Näistä hakkuista uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat. Kaikesta huolimatta Metsäahallitus ei ole joutunut minkäänlaisiin seuraamuksiin kulttuurihistorian tuhoamisesta, vaan se jatkaa määrätietoisesti reitin tuhoamista. Valokuvissa näkyy Vienan reitin tila Syntisenkankaalla lokakuun 2013 hakkuiden jälkeen.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Vienan reitin maisemaa Syntisenkankaalla. Hakkuut ulottuvat paikoin polkuun asti.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Metsähallitus mitoittaa hakkuut joka kerta liian suuriksi Vienan reitin varrella.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Elias Lönnrot käytti Vienan reittiä runonkeruumatkoillaan 1800-luvulla. Historiallista tunnelmaa on vaikea enää aistia hakkuiden ja nuorten taimikoiden lomassa.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Syntisenkankaan ikivanhat puut odottamassa noutajaa.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Tämä oli vanhaa metsää. Nyt se on mäntytukki. PEFC-sertifioitu.

Vienan reitin hakkuut 2013 - Syntisenkangas

Onko tämä mielestäsi virkistysmetsää?

MetsŠhallitus avohakkaa historiallista Vienan reittiŠ

Seppo Leinosen pilakuva vuodelta 2005 osoittaa, ettei Metsähallituksen touhu ole vuosien saatossa muuttunut.

Kyllästyttääkö? Anna ihmeessä palautetta Metsähallitukselle, esim. metsätalouden johtajalle (Jussi Kumpula, puh. 020564 6657) ja/tai Suomussalmen tiimiesimiehelle (Heikki Juntunen, puh. 0205646417) Palautetta voi antaa myös sähköpostitse: etunimi.sukunimi@metsa.fi tai Metsähallituksen nettisivujen palautelomakkeella.

Mainokset
14 kommenttia leave one →
  1. Metsäläinen permalink
    4.11.2013 08:27

    Metsähallitus itse kertoo seuraavaa:

    Metsähallitus on lopettelemassa metsätöitä Suomussalmen Vuokissa Syntisenkankaalla. Hakkuut sijaitsevat tavanomaisella metsätalousalueella. Alueella kulkee Vienan reitti, joten metsänkäsittelysuunnitelmasta on pyydetty lausunto Museovirastolta ja Kainuun Museolta tänä vuonna.

    Metsähallitus on toiminut saatujen lausuntojen mukaisesti ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan mukaisesti.

    Vienan reitti on paikannettu ja selkeästi merkitty maastoon.
    Metsätyökohteessa on toimittu Museoviraston, MTK:n, Metsähallituksen ja Tapion 2009 laatiman ohjeen ”Metsien hoito ja käyttö kulkutiemuinaisjäännöksillä” mukaisesti.

    Ohjeen mukaisesti muinaisjäännösrekisteriin sisältyvillä kulkuteillä
    metsien hoitotyöt ja hakkuut kulkutiellä ja sen suoja-alueella tulee tehdä siten, että:
    maanpintaa ei rikota eikä rakenteita vaurioiteta, kulkutietä osoittavat vanhat merkkipuut ja muut merkinnät sekä rakenteet säilyvät, ja että kohteella ei pääsääntöisesti liikuta konein, maanpintaa ei muokata, kantoja ei poisteta, eikä jätetä latvus- tai oksamassaa.

  2. 4.11.2013 13:18

    ”ja että kohteella ei pääsääntöisesti liikuta konein, maanpintaa ei muokata, kantoja ei poisteta, eikä jätetä latvus- tai oksamassaa.” Ja että käsin sahattu puut poikki ja samoin käsin raivattu oksat ja lvukset pois? Taitaa olla teksti ihan jotain muuta kuin todllisuudessa on ollut ja mitä kuvia katsoessa tulee mieleen, niin omhan komea aukkohakkuu, mutta mitään muinaisjäännös rekisteriin sopivaa ei sitten kyllä löydykkään, mikä ei ole mikään ihme, kun kaikki rahanarvoinen on raijattu metsä, tai siis aukkohakkuusta pois, jolloin luonon monimuotoisuus on tuhottu vuosikymmeniksi

  3. Timo Ryyppö permalink
    20.11.2013 18:56

    Tähän hakkuuseen en ota kantaa,kun en tunne asiaa,mutta yleisesti sanoisin,että kun metsä on kasvanut tarpeeksi suureksi,se tulee kaataa!Se on kuin viljapelto,joka on erinäköinen eri kasvuvaiheissa.Se on luonnonlaki!Joku muka määrittelee,että otetaan puu tuolta ja tuolta.Kaunis ajatus,mutta ei onnistu käytännössä.Kun isännällä on esim.100 ha,hän nauraa koko ajatukselle.Jos näin toimittaisi harsimalla,metsän kasvu tyrehtyisi muunmoassa siksi,että ne jäävät pienemmät puut ovat yhtä vanhoja,mutta hävinneet kilpailun omistaen pienemmän juuriston ja huonomman kasvupaikan?Ja myrskyllä ne kaatuvat!

    • epippola permalink*
      21.11.2013 07:00

      Hei Timo!
      En ymmärrä, mihin käsityksesi siitä perustuu, että tarpeeksi suuri metsä on kaadettava?! Metsät eivät ole luontaisesti peltoja. Luonnontilainen metsä on jatkuvassa muutoksessa: siellä on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita niin elävinä kuin kuolleina. Ja se myös uudistuu ihan itsestään jatkuvasti, ja kaiken lisäksi se tarjoaa useille lajeille elinympäristön. Peltomaisessa metsänhoidossa puut kasvavat kutakuinkin samaan tahtiin, mutta eivät sen vahvemmiksi. Lisäksi peltomaisessa metsässä on hurjan paljon vähemmän elinympäristöjä muille lajeille. Luonnollisessa kiertokulussa (siis sellaisessa, johon ihminen ei lainkaan puutu) avohakkuun kaltainen tilanne tulee eteen vain metsäpalon jälkeen. Ja se tilanne ei ole sääntö, vaan poikkeus. Vasta varsin lyhyen aikaa metsiä on hoidettu kuten peltoja. Sitä ennen hakkuut olivat juuri poimintaa: yksi puu sieltä ja toinen täältä. Eikä se kasvu silloin tyrehtynyt! Vanhimmat puut olivat laadukkaita tukkipuita, jollaisia ei nykypäivänä meinaa enää mistään saada. Viljapeltomainen metsänhoito huomioi vain taloudelliset intressit ja ohittaa lähes tyystin luonto-, kulttuuri-, virkistys- ja matkailuarvot. Juuri näin Vienan reitilläkin tapahtuu vuodesta toiseen.
      Parhain terveisin,
      -Emilia Pippola

  4. Timo Ryyppö permalink
    27.11.2013 18:37

    Asiahan on niin,että metsä on kaadettava,kun se on ollut tarpeeksi kauan,perustuu tuottoon!Helppohan toisen metsiä on suojella toisinkuin omia.Metsäpalot ovat vain yksi uudistuskeino.Ja tosihyvä.Myrskyt ovat toinen ja metsätuhot kolmas.Joka muuten iskee sun ihannoimaan harsintaan.Aukon kokoa ei kannata tehdä liian suureksi,sillä aukion reunaan jäävät puut siementävät ilmaiseksi.Ja estetään myrskytuhot.

    • epippola permalink*
      28.11.2013 09:36

      Metsän arvoista läheskään ainut ei ole puuntuotto. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että valtion metsät ovat meidän kaikkien suomalaisten metsiä, ja siinä mielessä myös meidän kaikkien omia!
      Terveisin, Emilia

  5. Timo Ryyppö permalink
    28.11.2013 15:21

    Ei ainut,mutta numero 1.Lisäksi esimerkiksi vanhoja kuusikoita tuhoaa maannousemasieni,joka ei ole ollenkaan tuntematon täällä Vanajaveden laaksossa,missä asun.Eli puulaji joudutaan vaihtamaan.Siinä ei paljoa ylispuuhakkuut auta!Ja paljonko motti tulee maksamaan,kun kaadellaan sieltä täältä+vauriot ja tärkein lopuksi:kuka sen tekee ja millä kalustolla?Jotenkin tuntuu,että nämä edelliset haihattelijat eivät ole yhtään puuta kaataneet ja omistavat metsää 0 hehtaaria?

    • epippola permalink*
      29.11.2013 08:14

      Valtiolta voi mielestäni vaatia enemmän kuin yksityisiltä metsänomistajilta. Lisäksi valtiota voi vaatia tukemaan yksityisiä paremmin omien metsiensä hoidossa. Metsänhoitoyhdistysten pitäisi tarjota erilaiset korjuumenetelmät ja antaa neuvontaa niihin liittyen. Ymmärtääkseni jatkuvasta kasvatuksesta saatavat tulotkin ovat kilpailukykyisiä!

      Törmäsin muuten tällaiseen artikkeliin aiheesta:
      http://www.docisland.fi/kirjoitukset/ylispuuhakkuut-ja-jatkuva-kasvatus-kiinnostavat-taas

      Parhain terveisin,
      – Emilia, joka ei itse omista metsää, mutta jonka lähipiiristä löytyy eri tavoin metsiään käsitteleviä metsänomistajia.

  6. Timo Ryyppö permalink
    29.11.2013 15:07

    Terve vaan.Myös mun lähipiiristä löytyy jatkuvan kasvatuksen kannattajia.Eikä tarvitse edes kauas mennä.Puita ajaneena metsissä voin sanoa,että kaikkea olen nähnyt.Hyvää ja huonoa.Tuosta sinun lainaamasta jutusta puuttuu vain,että metsässä kirmasivat onnelliset pupujussit,aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lauma hirviä nukkui onnellisina,kunnes lähtivät tuhoamaan taimikkoa hakkuuaukealle.Oli helvetin mukavaa ja söimme eväät.Mutta yksi asiallinen kysymys:luuletko tosiaan kaikkien isäntien poistavan vain oikeat ylispuut?Jos iskee kiusaus kaataa toikun,kun tarviin rahaa?Kyllä mä tiedän nää hommat mentaliteetilla.

  7. Timo Ryyppö permalink
    4.12.2013 18:34

    Ja vielä semmoinen homma,että valtion metsiä tulee saada hakata aukeaksi,kuten n.s. Osaran aukeat syntyivät,kun valtio tarvitsi paljon ja nopeasti rahaa sotakorvausten maksuun.Sotaan,jonka Venäjä itse aloitti!Meni tässä joku vikaan.Maksaa poskettomat sotakorvaukset maalle,joka itse aloitti sodan!Suomi muuten maksoi ne ainoana länsimaana pennilleen ja ajallaan.Siinä ei paljon harsittu.

  8. 31.12.2013 19:02

    Epippola,en ole muuten kertaakaan sanonut,että kaikkia metsiä on hoidettava kuin peltoja!Vertasin vain,että viljapelto on aivan erivärinen ja näköinen,riippuen siitä,milloin sitä katsoo.Se on luonnonlaki,eikä sitä vastaan sovi kinata ja taistella.Voi kyllä lydä päätään Karjalan mäntyyn,mutta en suosittele.,,

  9. 2.1.2014 15:40

    Tässä aikaisemmin viitattiin siihen,että avohakkuun kaltaisen tilanteen suoritti vain metsäpalo,joka oli paremminkin poikkeus,kuin sääntö.VÄÄRIN.Aivan päinvastoin!Eihän ennen ollut palokuntia ja ruiskuja,joilla palo olisi sammutettu.Odotettiin vain sateita.Niinkuin nykyään jokakesäiset palot Karjalankannaksella.Ja niitä kitukasvuisia,aluspuuna kasvaneita mäntyjä ei onneksi enää ole paljoa.Mutta on vielä itsellänikin.Vaikka metsää on nykyään kasvatettu ”väärin”,on ihme kyllä,puumäärä moteissa vaan lisääntynyt.Joku viisas voinee esittää lukuja?

  10. 15.1.2014 14:05

    Kuule Emilia,eihän metsän kasvu ole kokonaan loppunut metsälöä harsimalla,mutta ei hyvä puumäärä varmaan lisääntynytkään.Tämä koskee vain ainespuuta,sillä esim.harvennukset jättämällä tekemättä puumäärä on melkein sama.Syntyy vaan pitkää kuikeloa,josta ei tule muuta kuin kuitupuuta.Niinkauan kuin iskee lumituhot ja tuholaiset.Osaat varmaan esittää puumäärät motteina vanhaan hyvään aikaan,ennenvanhaan 100 vuotta sitten ja nyt,kun metsää on hoidettu ”väärin?”

Trackbacks

  1. Vienan reitti jälleen Metsähallituksen kynsissä | Luonto-Liiton metsäblogi - ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: