Skip to content

Helsingin lähimetsien kohtalonhetket – yleiskaavassa päätetään paljosta

10.10.2013

Kirjoitus on julkaistu Helsingin sosialidemokraatit ry:n Stadin ruusu -lehdessä 3/2013

Teksti: Lauri Kajander

Helsinkiläiset ovat suurkaupungin asukkaina erityisasemassa. Kovin monessa maailman pääkaupungissa ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia ulkoilla hienoissa metsissä. Helsingissä mahdollisuudet ovat itse asiassa paremmat kuin monilla metsien keskellä sijaitsevilla suomalaisilla pikkupaikkakunnilla, joissa metsätalous avohakkuineen määrittää metsämaisemaa paljon voimakkaammin.

Helsinkiläisten metsiä on hoidettu viime vuosikymmeninä enimmäkseen maltillisesti ja siksi vanhapuustoista järeää metsää on enemmän kuin suomalaismaisemassa keskimäärin. Hienot lähimetsät eivät silti tulevaisuudessa ole itsestäänselvyys Helsingissäkään. Uuden yleiskaavan työstö on jo aloitettu ja ensimmäisen luonnoksen pitäisi olla nähtävillä vuoden 2014 aikana. Tässä kaavassa lähiluonnon turvaaminen on suuri kysymys.

Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen

Ulkoilutie Meri-Rastilan metsässä. Kuva: Olli Manninen

Metsillä ja muilla luonnontilaisilla alueilla liikkumisen on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu lievittävän stressiä, parantavan vastustuskykyä ja jopa ehkäisevän allergioita. Lisäksi metsät puhdistavat ilmaa, vähentävät melua ja sitovat sadevesiä. Tällaisten luonnosta saatavien hyötyjen merkitys on jatkuvasti lisääntynyt. Kuitenkin vaikeasti rahassa mitattavat hyödyt jäävät kaupunkisuunnittelussa helposti muiden näkökulmien jalkoihin.

Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan Keskuspuiston läheisyys nostaa asuntojen hintoja noin 1,5 km säteellä. Tällä vyöhykkeellä asunnot ovat 5–7 % kalliimpia kuin kauempana. Laajojen ulkoilualueiden vaikutus asuntojen hintoihin on selvästi pienempiä alueita suurempi, mutta myös niillä on vaikutusta. Asuntojen hintojen vertailu antaa vain kalpean aavistuksen virkistysalueiden merkityksestä. Silti sillä voidaan osoittaa, että lähimetsien vetovoima on merkittävä tekijä, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaa.

Erityisesti sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta kaupunkirakenteen sisällä sijaitsevien, helposti saavutettavien lähimetsien merkitys korostuu. Autoilevan aikuisen on helppo ajaa puolen tunnin päähän Nuuksioon retkeilemään. Hyvin suurelle osalle väestöstä liikkuminen kauas on kuitenkin hankalaa. Uudenmaan liiton vuonna 2012 julkaiseman tilaston mukaan 54 % Helsingin kotitalouksista on autottomia. Lisäksi erityisesti lasten ja nuorten itsenäinen ulkoilu on riippuvaista kodin lähellä sijaitsevista alueista. Myös koiranulkoiluttajat ovat merkittävä asukasryhmä, joka käyttää lähimetsiä päivittäin. Helsingissä on ympäristökeskuksen arvion mukaan n. 30 000 – 35 000 koiraa. Niiden ulkoiluttajia on moninkertaisesti.

Helsingin yleiskaavan teossa lähtökohdaksi on otettu voimakasta väestönkasvua ennustavat mallit. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kaupunkirakenteen tiivistäminen ovat usein julkilausuttuja sinänsä hyviä tavoitteita, joiden varjolla rakentamista pyritään viemään arvokkaidenkin luontoalueiden päälle. Uusille luontoalueille rakentaminen on kuitenkin yleensä pikemmin kaupunkirakenteen leviämistä kuin sen tiivistämistä.

Esimerkiksi Meri-Rastilassa OurCity -hankkeessa tuotettiin asukaslähtöisesti vaihtoehtoinen kaavaesitys, jolla kaavoituksen uhkaaman lähimetsän rakentamisen sijaan sama asukasmäärä olisi mahdollista asuttaa alueelle nykyistä rakentamista tiivistämällä. Näin saataisiin säilytettyä kovassa käytössä oleva, luonnonsuojelullisestikin arvokas ulkoilualue, ja samalla voitaisiin vähentää asuinalueiden sosiaalista eriytymistä ja luoda parempia edellytyksiä lähipalveluille. Usein vaihtoehtoja löytyisi, jos niitä todella etsittäisiin.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuosille 2013-2017 strategian, jossa todetaan: ”Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto. Tavoitteena on nostaa suojelualueiden määrää kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.” Muutamat vihreät valtuutetut ovatkin pitäneet esillä Helsingin metsien luonnonsuojelullista merkitystä, joka on kaupungin teettämissä selvityksissä osoittautunut suureksi. Julkisessa keskustelussa lähiluonnon sosiaalinen ja kansanterveydellinen merkitys on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Päätöksenteossa niiden esiin nostamiseen olisi selkeä tarve. Suojelualueiden perustaminen on hyvä keino varmistaa kaavoituksessa arvokkaimpien lähimetsien säilyminen luonnon lisäksi myös ihmisiä varten. Virkistyskäyttö on mahdollista turvata suojelumääräysten laadinnassa.

Helsingin yleiskaavassa ratkotaan suuria kysymyksiä ja tehtyjen valintojen kanssa on elettävä vuosikymmeniä. Helposti saavutettavan lähiluonnon merkitys ihmisten elinympäristön laadun parantajana on kiistaton. Nyt päätetään, ihaillaanko suurkaupungin virkistyskeitaita tulevaisuudessa vain nostalgisissa valokuvissa vai voivatko ne tulevaisuudessakin ylläpitää rikasta eliölajistoa ja tarjota asukkaille maksutonta lepoa, terveyttä ja iloa.

– Lisätietoa lähimetsistä ja niiden merkityksestä sekä viitteitä tieteellisiin tutkimuksiin löytyy esim. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemasta ”Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi” -oppaasta

Kirjoittaja työskentelee Luonto-Liitossa metsävastaavana ja on viettänyt merkittävän osan lapsuudestaan helsinkiläislähiön metsissä ja joenrannan pajukoissa

 

Advertisements
6 kommenttia leave one →
  1. Eija permalink
    10.10.2013 13:56

    Erinomainen kirjoitus ja kannanotto!

  2. Olli Vento permalink
    10.10.2013 18:37

    Monimuotoisen lähiluonnon suojelu on samalla ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelua. Kirjoitus kuvaa asetelmaa hyvin.

    Luonto asukkaiden lähellä pönkittää terveyttä ja torjuu eriarvoisuutta.

  3. 10.10.2013 19:31

    Kun kaupunkipuistot ovat tyypillisesti alueensa asukkaiden lähipuistoja, kaupunkimetsät ovat tavallaan yleistettyjä lähipuistoja, koska niitä käyttävät välitöntä lähialuetta laajemman alueen asukkaat. Niillä on ekologinen merkitys lajien säilymisen ja leviämisen kannalta, ne puhdistavat ilman, sitovat huleveden, suodattavan liikennemelun, antavat lähiravintoa sienten ja marjojen muodossa ja luontosuhteen monelle kaupunkilaiselle, etenkin heikoimmin liikkuville. Näin ne ovat mitä demokraattisin hyödyke.

Trackbacks

  1. Helsyviesti 11.10.2013 | Helsyviesti
  2. Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginhallitus! | Luonto-Liiton metsäblogi - ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila
  3. Pelastetaan Meri-Rastilan metsä, kaupunginvaltuusto! | Luonto-Liiton metsäblogi - ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: