Skip to content

Viranomaiselta unohtui tasapuolisuus ja metsäluonto

23.8.2013

Teksti ja kuva: Lauri Kajander

Metsäluontomme köyhtyy, katsottiin sitten lajien tai luontotyyppien uhanalaisuutta. Tämän osoittavat tutkimustietoon perustuvat arvioinnit yksiselitteisesti. Syy tähän kehitykseen on liian voimakas metsätalous: lahopuun määrä on romahtanut, puulajisuhteita on muutettu – ja vanhat metsät on hävitetty. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella yli 100-vuotiasta metsää on enää n. 15 % metsäpinta-alasta ja yli 140-vuotiasta metsää vain hieman yli 2 % (VMI11).

Vuonna 2011 Suomessa avohakattiin 109 000 hehtaaria metsää.

Vuosina 2000-2011 Suomessa tehtiin uudistushakkuita keskimäärin 165 000 hehtaaria joka vuosi.

Miten tässä tilanteessa toimii metsäalan viranomainen, Suomen metsäkeskus?

Metsäkeskus kaivaa tietokannoistaan esiin metsänomistajia, jotka eivät ole päätehakanneet metsiään ”ajallaan” 80-90 vuotiaina. Näitä metsänomistajia metsäkeskus patistaa hakkuisiin lähettämällä jokaiselle kirjeen [pdf, 122 kt]. Kirjeessä todetaan, että ”uudistushakkuiden riittävä määrä on osa hyvää metsänhoitoa” ja huomautetaan, ettei omistaja ole tehnyt metsässään kaikkia metsäsuunnitelmassa 10 vuotta sitten ehdotettuja päätehakkuita.

Metsän myyminen suojeluun METSO-ohjelman kautta voi olla metsänomistajalle taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin päätehakkuu uudistamiskustannuksineen. Vuonna 2013 voisi jo toivoa, että viranomainen ei painosta metsänomistajia yksipuolisesti päätehakkuisiin, vaan kertoo heille rehellisesti myös muista vaihtoehdoista.

Avohakkuun viivyttämisestä ja välttämisestä metsänomistaja ansaitsee pelkkää kiitosta. Jokainen vuosi ilman hakkuukoneita on vanhassa metsässä vuosi lisää uhanalaista elämää – sieniä, marjoja ja ötököiden pörinää.

Mainokset
One Comment leave one →
  1. JaJoJu permalink
    20.9.2013 08:31

    Avohakkuut on varmasti asia, joka jakaa mielipiteitä. Luonnossaliikkujalle asia on kauhistus. Metsänomistaja ajattelee asiaa tietenkin taloudellisista näkökulmista.

    Avohakkuusta syntyvä haitta paikalliselle eläin- ja kasvikannalle on tietenkin kiistaton. Huomioitavaa on kuitenkin myös se, että yhä lisääntyvä luontoturismi/-yrittäjyys on riippuvainen suomalaisesta luonnosta. Mitä on suomalainen luonto? Sankkoja metsiä ja tuhansittain kimmelteleviä järviä näiden metsien keskellä?

    Maitohorsma avohakkuulla on monelle luonnossaliikkujalle tuttu näky. Riistaeläin ei tässä maastossa liiku (pl. hirvieläin) ja matalassa taimikossa ei marjat kasva. Maasto jää näillä mailla suomalaiselle köyhäksi ja hyödyttömäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen joutuu turvautumaan ulkomaisiin raaka-aineisiin yhä useammin, joita metsä olisi voinut tarjota. Metsä on suomalaiselle tärkeä elementti, myös taloudellisesti.

    METSO -ohjelma tarjoaa hyvän vaihtoehdon suomalaiselle metsänomistajalle, jos suojelualueen perustaminen kiinnostaa.

    Omana vaihtoehtona tarjoaisimme metsänomistajalle harvennusta avohakkuun sijaan. Tällä saavutettaisiin metsätasapaino, jossa metsänomistaja, kasvi- ja eläinkunta, sekä suomalainen hyötyisi metsästä yhtäpaljon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: