Skip to content

Kirjanpainajapelkoja lietsotaan tarpeettomasti

17.6.2013

Teksti: Riku Rinnekangas ja Lauri Kajander

On taas se aika vuodesta, kun nostatetaan uhkakuvia metsien hyönteistuhoista (KS 13.6.). Metsänomistajiin kohdistuu paine, vaikka asian ympärillä kaivattaisiin ennen muuta avointa, johdonmukaista viestintää.

Yksittäiset tuulenkaadot tai lumen taittamat puut eivät ole ongelma. Maa- ja metsätalousministeriökin vaatii poistamaan vain yli 20 puun tuoreet tuulenkaatoryhmät. Sellaisia ei löydy kovin monesta metsästä.

Kuoltuaan kuusi kiinnostaa kirjanpainajaa vain ensimmäisenä tai joskus toisena kesänä. Sitä vanhemmat lahopuut elättävät sen sijaan suurta joukkoa muita lajeja, joista monet ovat metsätalouden seuraksena taantuneet. Kuva: Lauri Kajander

Kuoltuaan kuusi voi kiinnostaa kirjanpainajaa vain ensimmäisenä tai joskus toisena kesänä. Sitä vanhemmat lahopuut, kuten kuvan kuoreton kuusenrunko, elättävät sen sijaan suurta joukkoa muita lajeja, joista monet ovat metsätalouden seuraksena taantuneet ja jopa häviämisvaarassa. Kuva: Lauri Kajander

Kirjanpainajat voivat paikallisesti yleistyä, kun tuoretta kuollutta puutavaraa on runsaasti tarjolla kumossa tai pinossa. Jos hyönteinen siirtyy pystypuihin, se menee jo valmiiksi heikentyneisiin yksilöihin. Niiden ennakoiva tunnistaminen vaatii osaamista. Helpompaa on käyttää kirjanpainajapelkoja puukaupan vauhdittamiseen, jonka seurauksena koko metsä laitetaan nurin ikään kuin varmuuden vuoksi.

Metsäammattilaiset antavat mielellään ymmärtää, että myös terveet puut ovat vaaravyöhykkeessä, mutta kuinka usein niin todella on? Vuoden 2010 Asta-myrskyn jäljiltä maastossa on yhä suuriakin korjaamattomia kuusilahopuurytöjä, joiden liepeillä ei ole havaittavissa minkäänlaisia merkkejä kirjanpainajan yleistymisestä.

Kirjanpainajaongelman voimistumisessa ilmastonmuutos on usein tarjottu selitys. Vähintään yhtä merkittävä syy on vallitseva metsänhoitotapa. Tasaikäiset, yhden puulajin harvennetut ja avohakkuin käsitellyt metsät ovat alttiita lumi- ja tuulituhoille. Hakkuuaukkojen reunapuut kuivuvat, mitä edesauttavat kesällä tehdyt hakkuut. Samaan aikaan kirjanpainajan luontaiset viholliset ovat vähissä metsäluonnon yksipuolistumisen takia.

Helposti myös unohtuu, että kuolleet kuuset kelpaavat kirjanpainajalle vain ensimmäisenä kesänä tai poikkeustapauksissa toisena. Sitä vanhemmilla kuusilahopuilla ei ole metsätuhojen kannalta minkäänlaista merkitystä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta sitäkin enemmän.

Metsänomistajien kannattaakin muistaa, että kirjanpainajatuho ei ole este metsän kelpaamiselle suojeluun. Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO on edelleen käynnissä.

Riku Rinnekangas on Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja ja Lauri Kajander Luonto-Liiton metsävastaava. Kirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa (KS 17.6.).

Mainokset
One Comment leave one →
  1. Sakari permalink
    21.5.2014 11:32

    Kaakkois- ja Eteläinen Suomi on kasvuvyöhykkeen perusteella suurelta osin lehtimetsävyöhykettä, eli männiköt ja kuusikot ovat perusteettomia sekä tautialttiita siellä. Kekkosen aikana (joka oli itse pohjoisempaa ”havymetsävyöhykkeeltä”) ja metsäteollisuuden keskittymien muodostuttua Kaakon & Etelän vesistöjen seutuun, tehtiin virheliike istuttaa havupuumetsiä (esimerkiksi Ruotsin vallan aikana kaadettujen tammi- ja pyökkimetsien tilalle, jotka silloin oli tarvittu tynnyrien & laivojen rakennuspuuksi). Nyt kannetaan seurauksia tehdyistä virheratkaisuista: tuholaiset ja taudit leviävät väärin valitussa puustossa. Asia on hiukan sama, kuin Kekkosen aikana tehty toinen virheratkaisu, eli soiden ojittaminen sekä istuttaminen männiköiksi, aika tehottomasti ovat kasvaneet…

    Metsäkeskuksissa on töissä aika paljon vielä tuon ajan väkeä, ja ei ilmeisesti järki ainakaan sanele tuossa istutustyötä ohjaavassa toiminnassa. No toisaalta on työtä, kun saavat uudestaan istutella havupuuntaimia; mutta ei se omistajan etu ole. Kertoo ennemmin poliittisen ja metsäteollisuuden toiveiden virheellisyydestä, jotka eivät täsmää vaikkapa kasvuvyöhykkeisiin.

    Muutenkin metsissä pitäisi ainakin harjoittaa ”vuoroviljelyä” samaan tapaan kuin pelloillakin tehdään? Se tiedetään, että havupuut syövät mullan maasta, koska neulaset happamoittavat maan eivätkä maadu kunnolla; toisin kuin lehtipuut lannoittavat maata ja lisäävät humusta/multaa vuosittain. Eli maan karuuntumisen estämiseksi muutenkin pitkään jatkuva havumetsän pito samalla alueella ei ole oikein perusteltua tai pitkäjänteistä, jos voidaan ajatella, että ko. alueella ilmaston puolesta lehtipuut menestyvät.

    Lisäksi lehtipuut kestävät ilmansaasteita paremmin, joten ainakin liikenteen/asutuksen/tehtaiden läheisyyteen ei havupuita pitäisi laittaa lainkaan. Saati jos halutaan varautua tulevaisuudessa ilmaston lämpenemiseen (metsä kun kasvaa liki ihmisiän), niin pitkäjänteisyyttä olisi valita puulajit sen mukaan, että kestävät sitten vaikka ilmaston lämpenemistäkin?

    Lehtipuut lannoittavat joka vuosi putoavilla lehdillä maata ympäristössään ja lisäävät humuksen määrää, toisin kuin havupuut taas karuunnuttavat.

    Maan parantamiseksi pitäisi lisäksi karuilla alueilla muutenkin istuttaa lehtipuita, ja sellaisia, joissa on ns. pitkä/pysty maajuuri eikä niinkään pintajuuria; kestävät kuivuutta paremmin. Sellaiset puut sitovat maastoa myös paremmin, ja estävät vaikkapa maanvyöryjä. Vaikkapa tammi on tästä hyvä esimerkki, ja se tarjoaa myös metsän eläimille ravintoa. Usein kannattaisi miettiä myös metsän käyttötarkoitusta, sillä esimerkiksi puistometsään kannattanee valita pitkäikäinen puu. Vertaan, että koivun biologinen elinikä on noin 80 vuotta verrattuna vaikkapa tammen jopa 800 vuoden biologiseen elinikään. Ja voisi ajatella metsien monimuotoisuutta siinäkin mielessä, että miksi olisi oltava ainoastaan sellupuuta, eikö talousmetsissä voisi olla enemmä puustoa vaikka puuseppien ja käsityöläistenkin tarpeisiin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: