Skip to content

Retkeilyalueille ihailemaan hakkuuraiskioita?

2.2.2012

Teksti: Lauri Kajander

Valtion retkeilyalueet ovat merkittäviä matkailukohteita – Hossassa kävijöitä on vuodessa 50 000. Luulisi olevan selvää, että retkeilijät etsivät luonnonrauhaa eivätkä hakkuuaukkoja. Kuitenkin Metsähallitus tekee jatkuvasti retkeilyalueilla luonto- ja retkeilyarvojen kannalta tuhoisia hakkuita.

Kuvassa retkeilyreitin päälle tehtyä talvitien pohjaa Hossassa joulukuussa 2011. Kuva: Lea Vainio.

Tänä talvena Metsähallitus joutui jäädyttämään aloittamansa hakkuut Hossan retkeilyalueella sen jälkeen kiista hakkuista nousi julkisuuteen. Suunniteltuja hölmöjä hakkuita vastustivat kovaan ääneen yhdessä rintamassa niin paikalliset matkailuyrittäjät, Suomussalmen kunta kuin valtakunnalliset luontojärjestötkin.

Viranomaiset vahvistivat oikeaksi luontojärjestöjen näkemyksen, että leimikossa oli Natura-määritelmän mukaista boreaalista luonnonmetsää. Koska Hossan retkeilyalue kuuluu Natura-ohjelmaan ja boreaalisten luonnonmetsien suojelu on yksi alueen perustamistarkoituksista, näiden metsien hakkaaminen alueella on laitonta. MH aikoo täydentää puutteellisia luontotietojaan ensi kesänä ja jatkaa hakkuita päivitetyllä suunnitelmalla tämän jälkeen.

Tänä talvena hakkuita on tehty vetoomuksista huolimatta myös Oulujärven ja Kylmäluoman retkeilyalueilla. Kylmäluomassa avohakattiin 160- ja 190-vuotiaita mäntymetsiä – siis alueella, jonka ensisijainen tavoite on retkeily- ja ulkoilupalvelujen tarjoaminen ja joka on luontoarvojensa vuoksi otettu osaksi Natura-ohjelmaa.

Tämä metsä Oulujärven retkeilyalueen Manamansalossa hakattiin tammikuussa 2012. Kuva: Vesa Hyyryläinen.

Hossan tapaus osoittaa, että Metsähallituksen tiedot Natura-ohjelmaan kuuluvien retkeilyalueiden luontoarvoista ovat puutteelliset. Kylmäluomassa hakkuita kuitenkin kiirehdittiin niin, ettei luontojärjestöille annettu pyynnöistä huolimatta mahdollisuutta kommentoida suunnitelmia. Luonto-Liitto pyysi tarkempia tietoja Kylmäluoman suunnitelmista välittömästi MH:n tiedotettua tulossa olevista hakkuista. MH viivytteli tietojen lähettämistä ja vei sillä aikaa motot metsään. Kun tiedot lopulta saatiin ja niiden perusteella vedottiin hakkuiden keskeyttämiseksi, 190-vuotiaat männiköt oli jo hakattu. Toivottavasti Kylmäluomassa ei hävitetty lailla suojeltuja luontotyyppejä.

Retkeilyalueiden hakkuissa luonto on vain yksi kärsijä. Suomussalmen matkailuyrittäjät ja muut paikalliset vaikuttajat kiteyttivät retkeilyalueiden hakkuiden järjettömyyden mielipidekirjoituksessaan  näin:

Me paikalliset koemme, että Metsähallitus ei pilaa hakkuillaan ainoastaan meille tärkeää maisemaa, vaan kaikille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuutta. Valtion retkeilyalueella tavoitteen soisi olevan, että metsässä voi kulkea edes yhden päivän törmäämättä hakkuuseen. Kaikenlaiset hakkuut rumentavat maisemaa, köyhdyttävät luontoarvoja ja kaventavat alueen yrittäjien leipää. Niistä on luovuttava.

On selvää, että retkeilyalueet eivät ole turvassa niin kauan kuin ne kuuluvat Metsähallituksen metsätalouden taseeseen ja niitä koskevat tuottotavoitteet täytetään hakkuilla. Retkeilyalueiden suuri merkitys matkailulle, retkeilylle ja luonnonsuojelulle antaa kaikki perusteet vapauttaa alueet hakkuutulojen repimispakosta ja siirtää ne turvaan osaksi kansallisomaisuuttamme Metsähallituksen luontopalveluiden vaalittavaksi.

”Hoidettua” retkeilymaisemaa Teijon retkeilyalueella. Kuva: Hannu Paunila. 

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: