Skip to content

Hossan metsät pitää säilyttää

2.2.2012

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu mm. sanomalehti Kalevassa 15.1.2012. Teksti julkaistaan uudelleen Luonto-Liiton Metsäblogissa kirjoittajien luvalla. Kirjoittajat eivät edusta Luonto-Liittoa eivätkä ole millään tavalla sitoutuneet tämän blogin muuhun sisältöön.

Suomussalmella, Kainuun korpien kätköissä, sijaitsee maisemiltaan upea Hossa. Paikoin järeiden mäntyjen lomasta pilkottavat järvinäkymät muistuttavat Gallen-Kallelan maalauksia. Suuri osa metsistä on aarniometsää. Alueen suosituimpia nähtävyyksiä ovat tuhansia vuosia vanhat Värikallion kalliomaalaukset sekä Kuusamon puolella sijaitseva kanjonijärvi Julma-Ölkky. Monelle alue on vielä tuntematon helmi, mutta ken sinne kerran eksyy, palaa mitä todennäköisimmin uudestaan ja uudestaan.

Hossassa on Metsähallituksen hoitama valtion retkeilyalue, joka luontonsa ja palveluvarustuksensa puolesta on Suomen monipuolisin. Alue valittiin viime vuonna Vuoden Retkikohteeksi.  Matkailuyrittäjät tarjoavat monenlaisia palveluita. Hossassa on helppo nauttia luonnosta ja maisemista, ainakin vielä.

Retkeilyalueet eivät ole tiukasti suojeltuja. Hossassa Metsähallitus ei hoito- käyttösuunnitelmansa mukaan hoida, suomeksi sanottuna hakkaa, luonnontilaisia metsiä, mutta kaataa surutta metsäkuvioita niiden ympäriltä. Hakkuut eivät ainakaan paranna maisemaa. Tähän viittaa myös Metsähallituksen v. 2007 tekemä kävijätutkimus. Sen mukaan suurin osa kävijöistä pitää alueen hakkuita negatiivisina. Viimeisimmässä kävijätutkimuksessa mielipidettä ei suoraan edes kysytty.

Metsähallitus aikoo tänä talvena tehdä harvennus- ja aukkohakkuita yhteensä 100 hehtaarin alueella. Hakkuita varten on erämaisen alueen läpi rakennettu tie vastoin alueen perustamisasetusta, jonka mukaan teitä saa rakentaa vain retkeilyn tarpeisiin. Hakkuut kohdistuvat osittain metsiin, jotka täyttävät boreaalisen luonnonmetsän kriteerit. Leimikolla pidetyssä katselmuksessa Ely-keskuksen edustajat ovat esittäneet hakkuiden lykkäämistä, koska talvella metsän luonnontilaa ei voida luotettavasti tutkia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Metsähallitus aikoo itsepintaisesti hakata. Kaadettua metsää, kuten maahan kaatunutta maitoakaan, on myöhäistä itkeä.

Kysymme, onko menettely laillista ja onko Hossan hakkuissa mitään järkeä. Onko kustannustehokasta pirstoa jo valtion omistuksessa oleva arvokas, yhtenäinen metsäalue, kun toisaalla valtio ostaa yksityisiltä metsäpalasia suojelualueiksi? Tulot suunnitellusta 2000 m3:n vuotuisesta hakkuusta olisivat noin 1/40 osa Hossan matkailuyrittäjien 1,8 milj. € liikevaihdosta. Se vähä, mikä hakkuista kilahtaa valtion kassaan, menetetään monin verroin matkailutuloina ja arvoina, joita ei voi rahassa mitata. Metsäkeskuksen mukaan Kainuussa puusta on runsauden pula. Metsiä luulisi riittävän myös yhtenäisiksi virkistys- ja suojelualueiksi.

Me paikalliset koemme, että Metsähallitus ei pilaa hakkuillaan ainoastaan meille tärkeää maisemaa, vaan kaikille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuutta. Valtion retkeilyalueella tavoitteen soisi olevan, että metsässä voi kulkea edes yhden päivän törmäämättä hakkuuseen. Kaikenlaiset hakkuut rumentavat maisemaa, köyhdyttävät luontoarvoja ja kaventavat alueen yrittäjien leipää. Niistä on luovuttava.

Darja Flogny, Hossan matkailuyrittäjien pj., Suomussalmi

Olavi Pyykkönen, apulaisjohtaja, Suomussalmen kunnanhallituksen ja –valtuuston jäsen

Risto Kormilainen, kirkkoherra, lääninrovasti, Suomussalmi

Alpo Paasovaara, matkailuyrittäjä, Suomussalmen kunnanhallituksen ja –valtuuston jäsen

Matti Vainio, retkeilijä, metsätalousinsinööri, Suomussalmi

Mainokset
4 kommenttia leave one →
  1. Anna permalink
    3.2.2012 20:57

    Olen Hossassa(kin) retkeillyt useita kertoja. Hossan metsiköissä on aika vähän luonnontilaisia metsiä, kyllä niitä kaikkia on joskus käsitelty. Lisäksi näitä Gallen-Kallelan maisemia on paikoin vaikea ihailla – puusto nousee vesistön eteen. Maisema-avauksia tarvitaan. Avohakkuitahan ei kukaan halua. Näitä ei ymmärtääkseni Hossaankaan, ainakaan valtion maille, ole kukaan suunnittelutkaan.
    Muutama vuosi sitten myrsky kaatoi paljon puita Pahamaailman alueella (Hossasta itään, tulevaa Kalevalapuistoa). Kuulin erään hossalaisen matkailualalla olevan arvostelevan sitä, ettei näitä tuulenkaatoja ole korjattu. Tämä myrskyalue on kuitenkin juuri sitä boreaalista aluetta, eikä korjaustoimiin ole siksi ryhdytty.
    Kylläpä kuulostaa Metsähallitus taas olevan suuri ja paha… ja vain siksi, että metsätalous haluaa hieman hoitaa hallinnassa olevia metsiään. Luontopalvelut hoitaa mielestäni retkeilypalvelut erittäin hyvin, mutta maine menee siinä samalla. Eipä sitä kiitosta taida sillekään kyllä hossalaisten osalta herua. Ruokkivaa kättä…

  2. Teijo Siekkinen permalink
    6.4.2012 09:41

    ”Kylläpä kuulostaa Metsähallitus taas olevan suuri ja paha… ja vain siksi, että metsätalous haluaa hieman hoitaa hallinnassa olevia metsiään.”.!!! Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt!!! Rantaan asti sileeksi on MH:n metsäpuolen motto. Valtio haluaa RAHAA. Muusta viis. YLE Uutiset 5.4.12!

    • Ja taas permalink
      31.1.2013 16:04

      ……ja katsos……Kuusamossa myös

  3. 20.1.2015 06:43

    Lieksassa hakataan meanderoivia jokia rantaan asti, jolloin jokien luontainen uoman muuntelu loppuu.(Kansallispuistojen rajaan tullaan avohakkuilla) Myös jokivarsien toimiminen viherkäytävinä loppuu. Pahinta ja peruuttamattoman vahingon aiheuttavaa on kuivien kangasmaiden äestäminen . Metsäpohja muuttuu paahdeaukioiksi ja kanrva tureikoksi räkämännikköineen kosteutta tasaavan kuntan tuhouduttua . Eroosio etenee sekä vedet saastuvat raskasmetalleista.. Todella kestämätöntä” metsätaloutta”. Metsät niin ylirassattuja että päätehakkuu tehdään 23cm tyvi halkasialla…eikä kenelläkään kellot soi.Kuvitteleeko joku oikeasti etttä Metsähallitus noudattaa omia ohjeistuksiaan?Höpö höpö. Samassa talossa luonto osasto ja talous puoli…jälki metsissä kertoo kenen ehdoilla mennään. Uusin tutkimus on osoittanut jatkuvankasvatusen olevan taloudellisesti mitattune kannattavamman. Avohakkuu kulttuuria on aina perusteltu taloudellisin perustein. Sopii kysyä koska MH siirtyy talodellisempaan metsänhoitoon?Ei koskaan sillä avohakkuun ”juju” on selluteollisuuden halvan kuitupuun tarpeessa…siki metsänhoito ei muutu. Pahin pelko uudessa metsälaissa: enää ei tarvitse pyrkiä tukkipuun kasvattamiseen vaan keskenkasvuiset metsätkin voidaan hakata. Tämä johtaa luultavimmin siihen että MH. ryhtyy puupelto ajattelun mukaiseen kuitu tai energia puupelto kulttuuriin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: