Arkistojen aarteet – osa 4: Metsäsotien syttyessä

Teksti: Emilia Pippola

Jyrki Heimonen kirjoitti Murhijärven tilanteesta tuoreeltaan Nuorten Luonnon numerossa 4/1988. Valokuva: Harri Nurminen.

Vuonna 1987 muodostunut erämaaliike oli ensimmäisiä merkkejä paikallisen luonnonsuojelutoiminnan viriämisestä eloon hiljaiselon jälkeen sekä ns. metsäsotien syttymisestä. Seuraavana merkkinä voidaan pitää syyskuussa 1988 syntynyttä Murhijärvi-liikettä.

Luontoliittolaiset biologian opiskelijat Oulusta sekä paikalliset asukkaat nousivat vastustamaan Murhisalon metsien hakkuita Suomussalmen Kuivajärven kylässä. Murhijärvi-liike syntyi spontaanisti noin kahdessa viikossa siitä, kun metsähallitus oli alkanut rakentaa metsäautoteitä keskelle Suomen viimeisten vienankarjalaisten kylien syntymetsiä. Myös Kalevalaseura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Antropologinen seura tukivat Murhisalon suojelua vienankarjalaisen eräkulttuurin muistomerkiksi.

Laajan rintaman vastustuksesta huolimatta tuolloinen maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala oli haluton luopumaan hakkuusuunnitelmista, ja teiden rakentaminen sai jatkua. Murhijärvi-liikkeen sekä Luonto-Liiton aktivistit niin Oulusta kuin Helsingistäkin lähtivät pysäyttämään tietöitä keinolla millä hyvänsä. Suoran toiminnan uhkaamana ministeri lopulta astui metsähallituksen varpaille ja keskeytti työt – metsähallituksen pääjohtajan Jaakko Piiroisen nihkeydestä välittämättä.

Tiedotustilaisuus Murhijärven kohtalosta Suomussalmella Domnan pirtillä 15.9.1988. Metsätaistelut 1980-luvun lopulla nostivat uudeksi vaikutuskeinoksi mediat, joiden osuus suoran toiminnan iskuissa oli elintärkeä. Kuva: Harri Nurminen.

Saman vuoden lopulla alkunsa saanut Talaskangas-liike näytti, miten pitkälle aktivistit olivat tarpeen vaatiessa valmiita menemään. Makupalana Talaskankaan taistojen alkuvaiheen tunnelmista voitte lukea Jani Kaaron eli Rusinan lennokkaan kirjoituksen (pdf), joka julkaistiin Nuorten Luonnon numerossa 5/1988.

Sarjan aiemmat kirjoitukset ovat luettavissa täältä:

• Osa 1: Kuusamon metsäsissit
• Osa 2: Ilmakuvia
• Osa 3: Puuta heinää

Kirjoittaja työskentelee tänä syksynä projektityöntekijänä Luonto-Liiton metsäryhmän hankkeessa, jossa tallennetaan metsiensuojelun historiaa. Hanketta ovat tukeneet Metsämiesten Säätiö ja Kansan Sivistysrahasto, ja se toteutetaan yhteystyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Hankkeesta voit lukea lisää täältä.