Arkistojen aarteet – osa 3: Puuta heinää
Teksti: Emilia Pippola
Hain viime viikolla Kirkkonummen Masalasta Räsäsen Lauran arkistoja lahjoitettavaksi Metsämuseo Lustoon. Räsänen oli aikanaan yksi erämaaliikkeen aktiiveista, ja nytkin mukaani sain pääasiassa materiaalia juuri erämaaliikkeeseen liittyen.
Erämaaliike syntyi 1987 vastustamaan metsähallituksen hakkuusuunnitelmia Kessin erämaassa. Liike ei toiminut minkään järjestön alla, vaan se oli yksittäisten ihmisten muodostama kansanliike. Mukana oli niin paikallisia ihmisiä kuin kaupunkilaisaktivistejakin. Erämaaliikkeen tavoitteena oli lakisääteinen, pysyvä hakkuukielto erämaa-alueilla.
Hieman myöhemmin metsiensuojelun tehokeinoksi vakiintunut suora toiminta ei ollut erämaaliikkeen toiminnassa keskeisellä sijalla. Liike korosti saamelaisten oikeuksia sekä hakkuiden vaikutuksia poro- ja paikallistalouteen sekä työllisyyteen. Myös heinäkuussa 1987 järjestetty Puuta heinää -talkooleiri perustui paljolti juuri sosiaalisiin näkökohtiin. Leirikirjettä lainatakseni:
”Kuitenkin on korostettava, että TALKOOLEIRI EI OLE RETTELÖIMISPAIKKA. Leirin järjestäjillä on selkeä kanta: metsähallituksen nykyiset toimet ovat typeryyttä, mutta leiri on tarkoitettu työn tekemiseen Kessin alueen ihmisten hyväksi.”
Poroisäntä Ahti Hänninen radiohaastattelussa Paatsjoen sillalla. Kuva: Laura Räsänen.
Tapio Ryhänen (vas.) ja Sulo Sarre kaloja perkaamassa Sarren mökillä Kessin Sammakkoniemessä. Kuva: Laura Räsänen.
Leirinuotiolla Hännisen Ahdin pihalla: Ahti (vas.), Maire Puikko (toinen vas.), Virva-Leea Lehtipuu (seisomassa), kaksi tuntematonta, Lea Turja (toinen oik.) sekä tuntematon leiriläinen (oik.). Kuva: Laura Räsänen.
Sarjan aiemmat kirjoitukset ovat luettavissa täältä:
Kirjoittaja työskentelee tänä syksynä projektityöntekijänä Luonto-Liiton metsäryhmän hankkeessa, jossa tallennetaan metsiensuojelun historiaa. Hanketta ovat tukeneet Metsämiesten Säätiö ja Kansan Sivistysrahasto, ja se toteutetaan yhteystyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Hankkeesta voit lukea lisää täältä.
