Skip to content

Ympäristön psykologinen ulottuvuus

6.5.2011

Teksti Kirsi Salonen

Olet joskus saattanut tuntea olosi alakuloiseksi tai stressaantuneeksi. Jos kielteinen olotila on jatkunut pitkään, olet ehkä joutunut pysähtymään ja miettimään syitä näille tuntemuksille. Tyypillisesti lähdemme miettimään olotilojemme alkuperää ihmissuhteista, työilmapiiristä, epäonnistumisista, psyykkisestä loukkaantumisesta tai huonommuuden tunteesta.

Nämä seikat saattavat olla prosessissa mukana, mutta oletko koskaan tullut ajatelleeksi tällaisena hetkenä, millaisessa fyysisessä ympäristössä olet näinä päivinä tai kuukausina oleskellut. Voisit esimerkiksi kysyä: missä olen viettänyt vapaa-aikani, mitä reittiä kuljen töihin, onko asuinrakennuksen vieressä metsää, olenko käynyt viime aikoina luonnossa, ja niin edelleen.

Fyysisen ympäristön merkitystä omille mielialoille tai psyykkiselle hyvinvoinnille on usein vaikea tunnistaa välittömästi. Monesti fyysisen tilan merkitykseen havahdutaan vasta ääritilanteissa, esimerkiksi mikäli huonetilasta vähenee happi, valo häikäisee, palelee, tai melu käy sietämättömäksi. Yleensä tällöinkin pääasiassa havainto koskee fysiologista vaikutusta, ei psyykkistä.

Länsimaisen psykologiatieteen tutkinnon suorittaneena myös minulle on tieteellisen tiedon ohella tarjoiltu aimoannos länsimaista ihmiskäsitystä ja arvomaailmaa. Lyhyesti ilmaistuna tähän liittyy käsitys ihmisen mielestä saarekkeena, jota arvioidaan ja hoidetaan irrallaan kehosta ja ympäristöstä. Sosiaalinen ympäristö on toki arvioinnissa mukana.

Fyysinen ympäristö mielletään tällöin viitekehykseksi, jossa psykososiaalinen ilmiö tapahtuu. Se on fyysinen välttämättömyys, mutta sillä ei katsota olevan erityistä merkitystä psyykkisen prosessin kannalta. Eko- ja ympäristöpsykologiseen viitekehykseen liittyy ajatus, että ihminen on aina ympäristössään. Ympäristön ominaisuuksilla on välitön vaikutus ihmiseen, myös psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa, että fyysinen ympäristö sinänsä voi aiheuttaa myös psyykkistä pahoinvointia ja ongelmia.

Oman mahdollisen stressioireesi syntyperää miettiessäsi voitkin jatkossa ottaa huomioon psykososiaalisten tekijöiden lisäksi myös maisemalliset tekijät. Niihin liittyy visuaalisen aistikokemuksen lisäksi myös auditiivinen ja kinesteettinen: miltä maisema näyttää, houkuttaako se liikkumaan, tuottaako se tunteen tilasta tai suojasta, tekeekö maisema levottomaksi vai rauhoittaako se. Vaikutuksista on syytä tulla yhä tietoisemmaksi, jotta emme tekisi vääriä valintoja elinympäristömme suhteen.

Luontoympäristöä on tutkittu eri tieteen aloilla paljon ja tutkitaan edelleenkin. Vahvaa näyttöä on siitä, että luontoympäristöllä on myönteinen vaikutus ihmiseen. Professori Kalevi Korpela on tiivistänyt asian näin:” ”Mielipaikkatutkimuksissa on todettu, että etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan” (Korpela & Ylen, 2007).

Herää kysymys, miten ihminen tämän säätelyn tekee. Pystymmekö todella luonnossa säätelemään olotilaamme terveyttä edistävään suuntaan? Onko säätely tietoista vai onko prosessi täysin tiedostamaton? Ympäristöpsykologiset tutkimukset osoittavat vahvasti, että luontoympäristön myönteiset vaikutukset ovat hyvin nopeita ja osittain tiedostamattomia.

Kirjoittaja on kehittänyt ja käyttänyt työssään ekopsykologisia menetelmiä osana käytännön psykologin työtä vastaanotolla, työnohjauksessa, koulutuksessa. Hänellä on tekeillä väitöskirja ympäristöpsykologiasta ja hän on ollut Psykologiliiton eko-ja ympäristöpsykologian pj vuodesta 2003.

Mainokset
One Comment leave one →
  1. Scientist permalink
    24.3.2013 13:10

    Vihreät poiitikot tyyliä Osmo Soininvaara ovat ajamassa ihmisiä yhä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen. Myös aluesuunnittelussa monet vastustavat maalle rakentamista ja ovat tekemässä siitä lähes rikollista.

    Kuitenkin erilaiset tutkimukset osoittavat, että ihminen voi paremmin jos lähellä on metsää, viheralueita. Pääkaupunkiseudulla kaikista lyhin elinikä on kantakaupungissa asuvilla, kun taas Espoon Tapiolassa ja Kauniaisissa miehet elävät melkein 10 vuotta pidemmän elämän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: