Skip to content

Leipää metsästä

6.4.2011

Teksti Tuomo Lindholm

Näin vaalien lähestyessä maakunnat täyttyvät agitaattoreista, jotka luonnonsuojelulla ja suurpedoilla pelottelemalla pyrkivät saamaan kannattajansa liikkeelle. Vaaliteemoiksi näyttää kelvanneen ainakin täällä Pohjois-Karjalassa niin jätevesiasetuksen vastustus, kuin suden kaatolupien määrän kasvattaminenkin. Metsiensuojelu ei näissä vaaleissa ole kuumin teema, mutta yleinen luonnonsuojelun vastustaminen asettaa myös metsien suojelun kyseenalaiseksi. Mustavalkoinen luonnonsuojelun vastustaminen esittää yleensä ihmisten toimeentulon ja työpaikkoja luovan talouden kasvun sille vastakkaisena.

Metsä on ollut suomalaisten toimeentulon lähde ja talouden tärkein tukijalka erä- ja kaskitalouden ajoista lähtien. Aikaisempikin metsien käyttö on muuttanut niiden rakennetta, laajuutta ja lajistoa. Vasta viime vuosikymmenten teollinen metsien käyttö on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa joka kymmenes laji on uhanalainen. Intensiivinen metsätalous on myös vallannut entiset kaski- ja maatalousympäristöt, jopa suot. Nykyinen puun kasvatus uhkaa siis myös uhanalaistunutta kulttuuriympäristöjen ja soiden lajistoa.

Sukupuuttoaallon ohella tehometsätalous tietysti aiheuttaa radikaaleja muutoksia maisemassa ja ihmisten elinympäristössä. Tutut sieni- ja marjapaikat katoavat avohakkuiden myötä. Lenkkipolut ja hiihtoladut kulkevat tympeissä vesakoissa. Harvennustähteet tekevät polulta poistumisen metsässä liikkujalle mahdottomaksi. Monelta paikkakunnalta luonnontilaisen metsän löytämiseksi, joutuu matkustamaan kymmeniä ellei satoja kilometrejä.

Metsäteollisuus on tuonut Suomelle vientituloja ja työllistänyt tuhansia. Metsien ja muun luonnon surkeaan jamaan on päädytty, kun teollisuudelle on pyritty turvaamaan tehokas ja edullinen raaka-aineen saanti. Opportunistisille agitaattoreille yksinkertaistava vastakkainasettelu on suuri kertomus jolla myydä itseään toimeentulostaan oikeutetusti huolestuneille äänestäjille. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi.

Globalisoitunut metsäteollisuus on irtaantunut valtion ohjauksesta ja kantaa vastuuta vain omistajilleen. Ilman poliittista ohjausta toimet arvioidaan kannattavuuden kautta. Vanhaan aikaan unohtuneiden agitaattoreiden retoriikka kyllä kelpaa suuryhtiölle, jos se tuo niille taloudellista etua. Samaan aikaan teollisuuslaitoksia kuitenkin suljetaan Suomessa lyhytnäköisen kasvustrategian synnyttämän ylikapasiteetin karsimiseksi. Toisaalta ekologisesti kestävän metsänhoidon sertifikaatti FSC on ruvennut kiristyvässä kilpailutilanteessa kiinnostamaan jopa UPM:n kaltaista yhtiöitä.

Samaan aikaan kun raskas metsäteollisuus työllistää entistä vähemmän uudet metsänkäyttötavat kilpailevat sen kanssa puusta ja muista metsien tuottamista ekosysteemipalveluista. Luontomatkailulle hakkuuaukot eivät ole myyntivaltti, eikä liian tehokkaasti kasvatetusta kuitupuusta ole puusepän materiaaliksi. Uudet metsätuotteet ja yritykset kaipaavat monimuotoisempaa metsien käsittelyä ja rauhaan jätettyjäkin alueita. Näyttääkin siltä, että uusien alueellisesti työllistävien metsänkäyttötapojen ja luonnon intresseissä voi olla saman suuntaiset muutokset. Huolestuttaviakin tendenssejä on nähtävissä mm. puun energiakäytön osalta. Metsien käytön kestävyyttä valvomaan tarvitaankin viranomaistyötä, joka sekin loisi työpaikkoja myös syrjäseuduille.

Metsien käyttö on mahdollista, mutta myös pakko sovittaa luonnon kantokyvyn rajoihin. Se ei kuitenkaan onnistu jos poliitikot lietsovat aiheettomia pelkoja. Halpaa kuitupuuta tuottamaan viritetyn metsäsektorin täytyy uudistua kokonaan metsänhoidosta lähtien, jotta sekä luonto että ihmiset voisivat voida hyvin.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton puheenjohtaja, metsässä viihtyvä aktivisti ja maantieteen opiskelija. Pohjois-Karjalaistuneen helsinkiläisen tavoitteena on rikkoa luonnonsuojelun ympärille rakennettuja raja-aitoja ja tehdä ”luontoaktivismista” koko kansan asia.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: