Skip to content

Vahinkohakkuita luonnonsuojelualueella

4.4.2011

Teksti Mari E. Niemi

Raaseporin kaupungin omistamalla yksityisellä Ramsholmenin luonnonsuojelualueella Tammisaaressa on viime päivinä hakattu kilpikaarnaisia lähes 200-vuotiaita mäntyjä.

Hakkuut 1) ovat lehtokasvillisuuden kannalta turhia, 2) vähentävät  luonnon monimuotoisuutta ja alueen esteettistä arvoa ja 3) haaskaavat arvokasta puuta: kaadetut puut on suunniteltu käytettävän kuitupuuksi ja energiaksi.

Luonnonsuojelualueen lehtokasvillisuutta "varjostavien yksittäisten mäntyjen" poistoa. © Luonto-Liiton metsäryhmä

 

1) Turhat hakkuut

Alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti alueella on sallittu yksittäisten mäntyjen poistaminen. Alueen tavoitteena on lehtokasvillisuuden ja jalopuiden hoitaminen. Nämä vaativat valoa menestyäkseen, mutta harvakseltaan ylispuina sijaitsevat männyt eivät niitä pahemmin varjosta.

Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Suomessa poistetaan lehdosta mäntyjä. Kuusien osalta peistä on väännetty jo hyvä tovi.

Mänty, kuten kuusikin kuuluu luonnostaan myös lehtoihin.

Tietyissä kohdin voi olla perusteltua kaataa yksittäinen runko, mutta tällöinkin luonnonsuojelualueella puu on jätettävä luontaiseen eliympäristöönsä. Ramsholmenissa reitistöjen varsilla halutaan saada aluskasvillisuus kulkijoiden ihailtavaksi etenkin kevätaspektin aikaan. Tällaisessa tilanteessa lahopuita voi sijoittaa esim. noin 10 metrin päähän reiteiltä. Näin ihmiset pääsevät ihailemaan kevätkukkia ja lahopuulajistokin saa resurssinsa.

"Varjostavaa" mäntypuustoa taka-alalla pystyssä. Etualalla hakkuun jälkiä. © Luonto-Liiton metsäryhmä

2) Moraalisesti kestämättömät hakkuut

Kilpikaarnaisia mäntyjä on enää tänä päivänä jäljellä erittäin vähän. Niillä ei ole pelkästään itseisarvoinen oikeus jäädä kasvamaan ja rauhassa lahoamaan oman elinkiertonsa mukaisesti. Myös lukuisille metsälajeille nämä rungot ovat korvaamattomia: kaikki männyllä elävät lajit eivät menesty nopeasti kasvaneella ja nuorella puulla.

Ihmisille nämä harvat jäljellä olevat vanhat männyt ovat äärimmäisen arvokkaita myös esteettisessä mielessä. Harvassa ovat ne henkilöt, jotka eivät hiljene katsoessaan ylös männyn runkoa sen vahvaan punertavaan latvukseen.

Kuva puhukoon puolestaan. © Luonto-Liiton metsäryhmä

 

3) Kilpikaarnaisia runkoja kuiduksi ja energiapuuksi

Kaadettuja puita ei enää pystyyn saa, mutta ei ole yhdentekevää, mitä niille seuraavaksi tehdään. Nämä rungot on jo pätkitty, joten niiden hyödyntämismahdollisuudet rakennuspuuna lienevät rajalliset. Sen sijaan kalusteiden valmistamiseen näitä voinee käyttää. Tammisaaressa suunnitelmat kuitenkin ovat toisenlaiset. Runkoja on ajateltu käytettävän lyhytkestoisena kuitutuotteena tai energiaksi poltettuna. Suomessa on pulaa laadukkaasta puusepän- ja rakennuspuusta. Puurakennusala on kasvussa – mutta mistä puut?

Tässä tilanteessa lienee viisainta jättää runkojen pätkät elinalustaksi luonnonsuojelualueen lahopuulajistolle.

Odottamassa matkaa sellukattilaan (massaved) © Luonto-Liiton metsäryhmä

2010-luvun energiapuuta (energi) © Luonto-Liiton metsäryhmä

 

Mainokset
One Comment leave one →
  1. 18.5.2011 05:45

    Meillä Kuopiossa oli vastaava tapaus muutama vuosi takaisin. Kaupungin metsäntoimiston lähettämä moto katoi suojelumetsää, joka oli kyllä merkitty karttaan, mutta maastossa merkkejä ei ollut. Männyn sijasta jotakin puita mutta myös lehtokuusamaa (jonka polttoarvo ei liene kovin iso) kaatui. SIitä kaupunginmetsähoitaja kävi käräjillä, mutta OIKEUS vapautti hänet.

    Ja kaatoihan meillä eräs toimitusjohtajakin koivuja ja haapoja sekä omilta mailtaan että kaupungin mailta, koska puissa eleli liito-oravia. Hän maksoi käteisellä kaupungille kaupungin mailta kaatamiensa puiden arvon. Rangaistusta ei tullut, mutta kun liito-oravaa ei enää ollut, kaava muuttui ja toimitusjohtajan suku sai rantatontteja – ja herra sai seuraavana itsenäisyyspäivänä joko kunniamerkin tai sotilasarvon ylennyksen (en muista).

    JOka tapauksessa ympäristörötös oli tässä rahallisesti erittäin kannattava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: