Skip to content

Vaihtomaapankki ja suojeluyhteismetsiä


3.2.2011

Teksti ja kuva: Juho Kytömäki

Haeskelin tietoa muutamasta Metsähallitukseen liittyvästä asiasta ja päädyin jälleen kerran selailemaan liikelaitoksen tiedotearkistoa. Vanhoista tiedotteista löytyy aina kaikkea mielenkiintoista, muun muassa Metsähallituksen näkemyksiä valtionmaiden hakkuukiistoista. Tällä kertaa huomioni kiinnittyi kuitenkin toukokuun lopussa 2010 julkaistuun ”Metsähallitus kiinnostunut yhteismetsähankkeista” -tiedotteeseen.

Tiedotteessa pääjohtaja Jyrki Kangas esitti, että Metsähallitus voisi osallistua yhteismetsähankkeisiin metsätalouden edistämiseksi. Taustalla on vanha ajatus, jonka mukaan Etelä-Suomen yksityismetsätilat ovat niin pieniä ja hajanaisia, että metsätalouden harjoittaminen ja metsäteollisuuden puunhankinta ovat vaikeuksissa. Metsähallituksen osuus muodostuisi siitä, että se luovuttaisi yhteismetsien pesämuniksi joitakin metsätilojaan, jotka sijaitsevat erillään muista valtionmaista.

Kankaan sanavalinnat saavat metsiensuojelijan valppaaksi: ” Yhteismetsä punoisi metsäpalstat yhdeksi suuremmaksi ja kytkeytyneemmäksi omistusyksiköksi.” Suuri ja kytkeytynyt ovat tietynlaisia metsiensuojelun avainsanoja, perusjargonia. Suojelualueita pitäisi laajentaa, niiden välistä kytkeytyneisyyttä parantaa ja niin edelleen – Luonto-Liiton metsäryhmäkin on esittänyt tällaisia vaatimuksia ties kuinka monta kertaa.

Metsähallituksen metsätaloudelle olennaisia alueita ovat yhtenäiset valtionmaa-alueet. Jyrki Kangas ja kumppanit olisivat mitä ilmeisimmin ihan oikeasti valmiita luopumaan hajanaisista ja erillisistä, pienemmistä valtion metsätiloista. Siksi Kangas niitä yhteismetsien ytimiksikin ehdottaa.

Käsittääkseni tähän Metsähallituksen tiedotteeseen eivät ole tarttuneet sen kummemmin ympäristöjärjestöt kuin -viranomaisetkaan, vaikka syytä olisi. Tarjolla olisi kaksikin mahdollisuutta edistää metsiensuojelua:

Jos halutaan pitää kiinni yhteismetsäajatuksesta, valtion erillisten metsätilojen ympärille voisi ryhtyä kasaamaan niin sanottuja suojeluyhteismetsiä. Siis yhteismetsiä, joiden tarkoitus on palvella luonnon monimuotoisuutta, ei edistää metsätaloutta. Tämä olisi mahdollista nykyisen yhteismetsälainkin (2 §) nojalla. Kuulutettaisiin julkisesti, löytyisikö valtion tilojen ympäriltä suojelusta kiinnostuneita, yksityisiä metsänomistajia. Suojeluyhteismetsäajatus sopisi oikein hyvin nykytilanteeseen, jossa merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsissään jotain muuta kuin talousnäkökulmaa. Toisaalta, METSO-ohjelman myötä suojelu on noussut taloudellisesti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi metsätalouden harjoittamiselle – näin voisi ja pitäisi olla myös yhteismetsissä.

Toinen, vielä parempi tapa edistää metsiensuojelua olisi perustaa vaihtomaapankki. Pankin ytimen muodostaisivat ainakin aluksi Metsähallituksen vieroksumat, erilliset valtion metsätilat – jos niihin ei sisälly mainittavia luontoarvoja. Monet metsänomistajat (kunnat, yhtiöt, yksityiset) olisivat valmiit suojelemaan metsänsä, jos saisivat tilalle vaihtomaata. Tällä hetkellä valtio etsii vaihtomaita vain tapauskohtaisesti eikä välttämättä lainkaan onnistu. Pahimmassa tapauksessa arvokkaan kohteen suojeluhanke raukeaa kokonaan, jos vaihtomaata ei löydy.

Kun nyt näyttää siltä, että Metsähallitus ei ole kiinnostunut erillisistä pikkutiloistaan (jotka voivat toki olla aika isojakin), tartutaan tilaisuuteen: perustetaan nyt viimeinkin se paljon puhuttu pankki!

Ruoveden kunta suostui syksyllä 2010 suojelemaan omistamansa 27 hehtaarin alueen, joka rajoittuu kahdelta sivulta Helvetinjärven kansallispuistoon. Hankalan prosessin jälkeen kunta sai suojelusta valtiolta vaihtomaa-alueen, jota ilman suojelu ei ilmeisesti olisi lainkaan toteutunut. Vaihtomaapankin avulla vaihtomaa olisi kaiketi löytynyt huomattavasti helpommin.

Kirjoittaja on tarkkaillut Metsähallituksen toimintaa yli 10 vuotta – eikä ole läheskään aina pitänyt näkemästään.

Mainokset
2 kommenttia leave one →
  1. Lauri Ilovaara permalink
    3.2.2011 12:41

    Vaihtomaapankki voisi jossain mielessä toimia, tosin usein metsänomistajalle ei välttämättä kelpaa palsta kovin kaukaa omasta asuinpaikasta. Poikkeuksiakin toki on.

    Yhteismetsät sensijaan voisivat hyvinkin olla yksi tulevaisuuden luonnonsuojelutoimijoista. Puhtaasti luonnonsuojelutarkoitukseen omaa metsäänsä haluavan ei varmaan kannata liittyä yhteismetsään, koska se vain veisi suoran omistusoikeuden maahan.
    Mutta henkilöt jotka haluavat harjoittaa erityisen luontoystävällistä metsätaloutta, voisivat kyllä liittää metsiään yhteismetsään. Samoin metsättömät voisivat tulla sijoittajina mukaan yhteismetsään ja näin osallistua samalla sekä luonnonsuojeluun että pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti tuottavaan toimintaan.
    Esim. joidenkin mökkialueiden asukkaat voisivat alkaa ostella alueen metsiä pikkuhiljaa ja säästää tärkeimmät alueet maiseman takia ja pidentää kiertoaikaa jne.
    Metsästäjät voisivat perustaa yhteismetsiä joissa riista otettaisiin poikkeuksellisen hyvin huomioon.

    Yhteismetsienkin ongelma on usein se, että niiden palstat ovat aika lailla hajallaan, sillä harvoin tuhansia hehtaareita vierekkäisiä palstoja siirtyy kerralla yhteismetsään.
    Mutta vuosikymmenten ja -satojen aikana alueet toki aktiivisella ostamisella saadaan melko yhtenäisiksi, jos tahtoa on.

    Yksi mielenkiintoinen pointti on se, miten yhteismetsät ja yksityisetkin metsänomistajat voisivat taloudellisimmin luoda talousmetsistään suojelualueita, esim. jos ne sijaitsevat valmiiksi suojelualueiden reunoilla.
    Metsän voi toki jättää varttumaan ja pikkuhiljaa muuttumaan luonnontilaiseksi. Mutta jos siellä on valmiiksi erittäin hyvin hoidettu talouspuusto, ei toimessa välttämättä ole paljoa järkeä. Hakkuun jälkeen taas on uudistamisvelvollisuus, jolloin metsämaa yleensä muokataan ja istutetaan taimet. Vaikka taimikon varhaisvaiheen jälkeen metsä jätetään koskemattomaksi, on siinä jo jossain määrin luonnoton rakenne ja rahaa on kulunut hukkaan. Metsänomistaja toki voi sitten odotella että metsä kasvaa ja muuttuu luonnontilaisemmaksi ja kenties saa aikanaan maan myytyä tai vuokrattua suojelualueeksi. Tässä olisi jonkinlaisen poikkeuspykäkän tarve metsälaissa.

    Tai ehkä helpompaa olisi jos Metso-ohjelman kriteereihin lisättäisiin suojelualueen reunalla sijainti, jolloin valmiita luontoarvoja ei tarvitsisi juuri olla, ne tulisivat ajan kanssa. Varsinkin soidensuojelualueiden reunoilta pitäisi metsiä ostella jo ojitusten ennallistamisen vuoksi. Ja vaihettumisvyöhykkeet soiden reunoilla ovat muutenkin tärkeitä luonnon kannalta.

    No, yhteismetsähankkeita joka tapauksessa saisi tulla muullakin kuin maksimaalisen tuoton ajatuksella toimivina. Kuka lähtisi luomaan ensimmäisiä?

  2. Juho Kytömäki permalink
    8.2.2011 07:59

    Kiitos asiantuntevista kommenteista! Olen samaa mieltä monesta asiasta.

    Esimerkiksi vaihtomaiden osalta näyttää olevan usein oleellista, että ne sijaitsevat maiden saajan kotipaikkakunnalla tai ainakin suhteellisen lähellä. Näin oli mainitsemassani Helvetinjärven kansallispuiston laajennustapauksessakin viime syksynä. Läheisyyden vaatimus aiheuttaa haasteita vaihtomaapankille, mutta pankin lähtökohta pitäisikin olla se, että sopivia maita olisi saatavilla enemmän tai vähemmän tasaisesti eri puolilta maata.

    Suojeluyhteismetsiä (ja muitakaan yhteismetsiä, joiden tarkoitus ei ole puuntuotanto) ei tosiaan ole vielä ensimmäistäkään. Sikäli niistä puhuminen on puhdasta spekulaatiota – mutta niinhän uudet asiat aina ovat ennen kuin ne toteutetaan 😉

    METSO-kriteereissä on periaatteessa mukana sijainti suojelualueen reunalla tai lähellä, mutta se on vain ”täydentävä valintaperuste”. Etenkin arvokkaimpien suojelualueiden, ns. ydinten, ympäriltä ja väliltä pitäisi mielestäni ilman muuta hankkia suojeluun käytännössä kaikkea, mitä vain suinkin saadaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: