Skip to content

”Nykyinen metsämaisema on luotaantyöntävän näköinen”

21.9.2010

VIERASKYNÄ

Helsingin Sanomat 21.9.2010

Suomen metsiä hoidetaan liian yksipuolisesti

Metsälain uudistamisen yhteydessä on varmistettava, ettei laissa keskitytä vain teollisuuden raaka-aineen saannin turvaamiseen.

Mari E. Niemi

Suomen metsämaisemaa on muutettu dramaattisesti viime vuosisadan puolivälistä lähtien. Tämä on saattanut uhanalaiseksi ison osan metsälajeista ja metsäisistä elinympäristöistä. Tulevina vuosikymmeninä tärkeintä olisikin palauttaa metsäluonnon tila vakaaksi.

Metsiä on kaikkialla maassamme uudistettu avohakkuilla, joissa on poistettu lähes kaikki puu. Nykysuunnitelmien mukaisesti metsistä poistetaan tulevaisuudessa puunrunkojen lisäksi myös valtaosa oksista, latvuksista ja kannoista. Avohakkuun jälkeen metsä lähtee uuteen kasvuun, jonka aikana joitakin metsiä lannoitetaan ja ojitetaan kasvun tehostamiseksi.

Ennen seuraavaa avohakkuuta metsää harvennetaan, jotta jäljelle jäävillä puilla olisi enemmän kasvutilaa. Tässä järjestelmässä yksittäisen metsikön kiertoaika on niin lyhyt, ettei metsästä tule luonnontilaisen kaltaista.

Näin luodaan maisemaa, jossa vuorottelevat aukeat ja eri-ikäiset harvennetut metsiköt, joissa usein kasvaa vain kuusta tai mäntyä. Vanhoja puita ei juuri näy.

Luonnossa tapahtuu paljon muutoksia, joista osa on kaikkien nähtävissä. Vesistöt saastuvat lannoitusten ja ojitusten seurauksena. Monet eliöt menettävät kasvualustansa, kun kuollut puu siivotaan metsistä. Silmin havaitsemattomia vaikutuksia ovat maaperäeliöstön elinolojen heikkeneminen sekä maaperään ja vanhaan puustoon varastoituneen hiilen väheneminen.

Nykyinen metsämaisema on myös luotaantyöntävän näköinen. Maisemaa muutetaan jatkuvasti, eivätkä ihmiset ehdi enää kiintyä tiettyyn metsään. Vain kansallispuistoissa he voivat luottaa siihen, ettei luontoa tuhota seuraavassa hetkessä. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla viihtyisiä virkistäytymismetsiä myös lähellä kotiaan.

Suomen metsäluonnon köyhtyminen huolestuttaa onneksi monia tahoja. Parhaillaan keskustellaan siitä, tulisiko metsien käsittelykäytäntöjä muuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö keräsi kesällä aiheesta mielipiteitä ja asetti työryhmän selvittämään eri vaihtoehtoja. Tavoitteena on muun muassa muuttaa metsänhoitosuosituksia ja luoda uudenlaisia puitteita metsäneuvonnalle. Myös metsälaki, joka ohjaa metsien käsittelyä, uudistetaan lähiaikoina.

Vaikka metsänhoitosuosituksissa onkin viime vuosikymmeninä alettu ottaa huomioon myös muita asioita kuin puuntuoton tehostaminen, niissä on edelleen parannettavaa. Hakkuissa metsiin jätetään yhä liian vähän lahopuuta. Harvennuksissa lehtipuita poistetaan turhaan. Hakkuita ja maanmuokkauksia tehdään liian lähellä vesistöjä, ja metsiä käsitellään aivan luonnonsuojelualueiden rajalle asti.

Metsäneuvonnassa avainasemassa ovat metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset. Nykyjärjestelmässä ne eivät kuitenkaan voi uudistaa metsien käsittelyä, koska niillä ole riittävästi resursseja tai aitoa halua muuttaa metsissä harjoitettua toimintaa.

Metsäalalla työskentelevien tehtäviin on toki lisätty luonnon monimuotoisuuden huomiointia, mutta siihen ei ole tarpeeksi aikaa, eikä näitä asioita aina myöskään oteta järin vakavasti.

Metsiä koskeva suunnittelu ja metsien käsittelyyn vaikuttaminen ovat nykyisin lähes yksinomaan metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten käsissä, vaikka metsiin liittyviä intressejä ja osaamista on muuallakin. Ympäristöviranomaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat tarkoin säädeltyjä ja valitettavan vähäisiä. Toimintakentälle kaivataan myös uusia metsäneuvontaa antavia yrityksiä, jotka auttaisivat metsänomistajia löytämään metsilleen muutakin käyttöä kuin sellupuun tuottamisen.

Metsien käyttöä ohjaavat lait säätelevät sitä, mitä metsissä voi tehdä. Metsälain uudistamisen yhteydessä on varmistettava, ettei laissa keskitytä vain teollisuuden raakaaineen saannin turvaamiseen.

Vastikään tarkistetussa kansallisessa metsäohjelmassa 2015 on esitetty hakkuumäärien tuntuvaa lisäämistä. Ohjelman valmistelijat korostavat kaikessa toiminnassa luonnon arvostamisen tärkeyttä. Tämän arvon soisi ulottuvan myös metsien käyttöön.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton metsävastaava.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: