International Day Against Tree Monocultures 21.9.

Teksti Mari E. Niemi

Tänään vietetään kansainvälistä yksipuolisesti hoidettujen metsien päivää.

Päivän tarkoituksena on viestiä siitä, miten nykymetsätalous heikentää metsiemme lajiston elinolosuhteita. Moniaalla maapallon eteläpuolisilla alueilla plantaasit aiheuttavat myös maaperän ja vesistöjen pilaantumista. Surullinen seuraus plantaaseista on alkuperäiskansojen ja paikallisväestön maa-alueiden valtaaminen. Nämä ihmiset joutuvat siirtymään toisaalle ja usein vaihtoehdot ovat vähissä.

Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana harjoitettu metsien käsittely (avohakkuu – maanmuokkaukset – harvennukset – avohakkuu) on suistanut metsäluonnon katastrofaalisen hälyyttävään tilaan: Suomen metsäisistä luontotyypeistä on uhanalaisia noin 70 % ja metsälajeista noin puolet.
 

 

Kuva Mari E. Niemi. Suojelematonta harvennettua metsää valtionmaalla Teijon retkeilyalueella.

 

 

Metsälajiston lisäksi meilläkin kärsijänä on myös ihminen. Nykyään on vaikeaa löytää laajoja yhtenäisiä metsäalueita. Kuten elokuvantekijät Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat todenneet: ”Jäljellä oli vain kahden tai viiden minuutin metsiä. Kymmenen minuutin metsiä hyvin vähän.”
Suomessa metsistä ei ole tapana puhua monokulttuureina sillä täällä puuntuotantoon kasvatetaan kotoperäisiä puulajeja, yleensä mäntyä, kuusta tai harvemmin koivua. Metsät on kuitenkin käsitelty intensiivisesti siten, että usein metsässä kasvaa lähinnä yhtä puulajia.

Monipuolisessa lajirikkaassa suomalaisessa metsässä voi kasvaa esimerkiksi kuusta, mäntyä, haapaa ja koivua eri kokoisina puuyksilöinä, pienistä puista puuvanhuksiin. Joukosta löytyy oletettavasti myös raitaa, pihlajaa, leppiä, tuomea, katajaa ja Suomen eteläosissa yksittäisiä vaahteroita, tammia, pähkinäpensaita ja muita lehtipuita. Näitä kaikkia puita on luonnollisesti myös kuolleina niin pystyssä kuin eriasteisesti lahonneena metsän pohjallakin.
 

 

Kuva Harri Kuokkanen. Suojelematonta arvometsää UPM:n mailla Etelä-Savossa.

 

 

 

TAUSTOJA:

 

Suomen metsien runkopuusta on mäntyä 50 %, kuusta 30 %, (hies)koivua 17 % ja muita lehtipuita 3 %.
Vuonna 2009 metsää uudistettiin 150 000 ha. Tästä lukemasta 21 000 ha uudistettiin luontaisesti jättäen avohakkuulle siemenpuita. Lopuista viljellen uudistetuista metsistä kuusta oli 53 %, mäntyä 44 % ja muita puulajeja 3 %. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2009.

Myös Siemenpuu-säätiö osallistuu päivään. Käy Siemenpuun nettisivuilla lukemassa lisää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s