Skip to content

Onežskoe Pomorje – ikimetsät ja pomorikulttuuri vaarassa

28.8.2010

Teksti Kirsi Eskelinen

Onegan niemimaan rantoja Valkoisen meren rannalla, Arkangelin alueella ovat vuosisatoja asuttaneet pomorit. He ovat venäläisten jälkeläisiä, jotka ovat perinteisesti asuneet tällä rannikolla ja eläneet pääosin kalastuksesta. Puuta he tarvitsevat toki myös rakentamiseen ja polttopuuksi. Kotitarvekäyttö on kuitenkin säästänyt metsiä intensiivisiltä hakkuilta, eikä niemimaan pohjoisimpiin kyliin ole oikeastaan teitäkään.

 

Näkymää Lopshengan kylään Onegan niemimaan itäosassa, missä järjestettiin elokussa kansainvälinen leiri. Kuva Anna Kuhmonen.

 

Kilometritolkulla jatkuvat ojittamattomat korvet ja luonnontilaisten soiden sekä suurelta osin kirveenkoskemattomien taigametsien mosaiikki peittää edelleenkin karkeasti ottaen puolet niemimaasta pohjoisessa. Ihmisvaikuitteisissakin metsissä on luonnonmetsien dynamiikka säilynyt, ja vain kylien välittömästä läheisyydestä on hakattu esimerkiksi suuret männyt.

Elokuun alussa järjestettiin Lopshengan kylässä niemimaan itäosassa leiri, jossa kokoontui venäläisiä ja suomalaisia luontojärjestöjä sekä sosiologeja edistääkseen etenkin tulevan kansallispuiston suojavyöhykkeen suojelua sekä vuoropuhelua paikallisten asukkaiden kanssa. Tuolloin pääsimme myös retkeilemään Lopshenga- ja Jarenga-kylien lähialueille niemimaan sisempiin osiin.

 

Kuvasta erottuu hyvin, miten Onegales yhtiö on pirstonut aarniometsämaisemaa.

 

Onegan niemimaalle on tarkoitus perustaa kansallispuisto vielä vuoden 2010 aikana. Prosessi on ollut vireillä jo 1990-luvun loppupuolelta asti. Nykyinen puistoksi varattu alue on alkuperäisestä rajausehdotuksesta kutistunut noin kolmannekseen alkuperäisestä, ja sinä aikana Onegales-yhtiö on pirstonut puistorajauksen ulkopuolelle jääneitä ikimetsiä avohakkuilla jatkuvasti. Shakkiruudukolta tällä hetkellä näyttävä ilmakuva jo hakatun alueen pohjoisosassa paljastaa hakkuiden luonteen.

Yhtiö saa hakata kerrallaan ruudun, joka on kilometri kertaa puoli kilometriä. Kunkin hakatun ruudun väliin jää ruutu, jossa metsä vielä on pystyssä mutta jonka yhtiö saa hakata kuuden vuoden päästä edellisestä. Mitään metsänuudistamista ei harrasteta, vaan hakkuiden kuivattamat entiset ikikuusikot ovat luontaisen uudistumisen varassa. Tokihan metsä hiljalleen kasvaa, mutta katsellessa myllättyä maisemaa ymmärtää maalaisjärjelläkin, että se tulee kestämään satoja vuosia ja tuskin palautuu ennalleen. Lajiston leviäminen tämänkokoisten aukeiden yli on melkoisen mahdotonta.

 

Avohakattua aarniometsää. FSC-sertifioitua.

 

Onegales on ainakin menneinä vuosina myynyt puuta tai sahatavaraa länsieuroopan maihin, kuten Britanniaan ja Hollantiin. Olisikin uuden kampanjan paikka päivittää ajan tasalle, mihin muualle kuin Venäjälle puuta menee, ja informoida ostajia puun alkuperästä.

Absurdeinta on, että tuokin näkemämme avohakkuu on FSC-sertifioitua. Tällaisen suuruusluokan ikimetsät siis kaatuvat sertifikaatin suojissa, ja kun kaikki ”shakkiruudut” on hakattu, on tuloksena käytännössä jättimäinen avohakkuu, 20 kilometriä kanttiinsa. Nähtyäni Stora Enson Jämtlannissa tänä vuonna avohakkaamia metsiä niin ikään FSC:n alla, voi vain todeta kuinka sertifikaatti näyttää sallivan täydellisen luontoarvojen hävityksen kaikkialla, maakohtaisista sovelluksista huolimatta. Saa nähdä, mitä tuo kirjainhirviö ja sen toimeenpano merkitsee toteutuessaan mahdollisesti Suomessakin. Ainakin meillä on nyt varoittavia esimerkkejä.

 

Tässä kasvoi vanha aarniokuusi. Kuva Kirsi Eskelinen.

 

Vaikka paikalliset ovat luonnollisesti huolissaan perustettavan kansallispuiston vaikutuksista elämäänsä, on suurempi huoli Onegalesin suorittamat hakkuut. Avohakkuiden raja on jo saavuttanut eteläisimpiä kyliä. Toivottavasti Venäjän viranomaisilta löytyy tahtoa perustaa kansallispuisto ennen kuin on liian myöhäistä.

Lisää kuvia Onegan niemimaalla elokussa järjestetyltä leiriltä löytyy täältä.

Advertisements
3 kommenttia leave one →
  1. Tarja Pasma permalink
    1.9.2010 11:24

    Hyvä uudistus nämä kommentoitavat blogisivut. Kiitos! Kuvat olivat valaisevia (shakkiruutukuva) ja rentouttavia (luontokuvat alueelta)! Tällä tavalla voi helposti jakaa tietoa.

Trackbacks

  1. Mitä Luonto-Liiton metsäryhmä teki vuonna 2010? « Luonto-Liiton metsäblogi – ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila
  2. Luontopolku Äänisen niemimaan erämaissa « Luonto-Liiton metsäblogi – ajankohtaista metsiensuojelusta: metsien suojelu, metsien tila

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: